MISTÄ PARTA PUKILLE... PUTKILIIKKEESTÄ : )

Tiistai 20.12.2016 klo 21:04

Tuunasin pukille parran. Tarveaineina iso nippu hamppua (putkiliikkeestä) ja napakkaa kumilankaa, semmoista mistä ennen mummojen sukkanauhat tehtiin.

No niin... se hamppu levitetään paperin (A4) päälle. Sen päälle  n. 20 senttiä yläreunasta asetetaan kuminauha ja toinen paperi. Sitten ommellaan kuminauha muutamalla edestakaisella hurautuksella kiinni hamppuun. Hamppu ja kuminauha ommellaan siis kahden paperin välissä. Näin hamppu pysyy aloillaan ommellessa ja paperit on helppo repiä pois valmiista ompeleesta. Viiksiä varten otetaan semmoinen peukun paksuinen nippu hamppua ja solmitaan keskeltä tiukkaan solmuun. Se on se nenän alle tuleva kohta. Nämä viikset ommellaan käsin muutamalla piiloon jäävällä pistolla hampun peittämään kuminauhaan. Kuminauha mitataan pukin päänympäryksen mittaiseksi ja ommellaan kiinni. Korvan edestä pään yli toisen korvan eteen tulee myös kuminauha niin pysyy parta paikoillaan. Tällä olisi tarkoitus huiputtaa suvun lapsia ainakin seuraavat kymmenen vuotta : )

20.12-1.JPG20.12-2.JPG20.12-3.JPG20.12-4.JPG20.12-7.JPG

Avainsanat: tuunailua

SATUILUA

Torstai 13.10.2016 klo 9:15

Kymmenen kirjaa yhdellä eurolla! Löysin kirjaston poistomyynnistä muutaman vanhan ja aivan ihanan satukirjan: Satutytti ja Piippana (Rauni Kivilinna) on painettu samana vuonna kun itse synnyin, siis tosi vanha. Sen kuluneen nuhruinen ulkoasu kertoo kuinka tykätty se on ollut. Siinä satumaan asukas Satutytti lähtee tutustumaan tosimaahan ja sen kummallisuuksiin. Toinen saman kirjoittajan teos Pikku Untu sisältää satujen lisäksi runomittaan riimiteltyjä pikkutarinoita. Martti Haavion Tuhkimus kuulostaa vanhahtavan kielensä kanssa somalta. Omasta kirjakaapista yksi suosituimmista vuosien varrelta on ollut Marjatta Kurenniemen Onnimanni. Olen ennenkin hehkuttanut kuinka "metsän pieni vihreä mies" vie lapset "hupaisten ajatusten maailmaan". Nämä vanhat sadut etenevät verkkaisaan tahtiin antaen lapselle aikaa sukeltaa mukaan tarinaan.

13.10-2.JPG

Ja nyt taisi taas kasvaa pienet sarvet päähäni: Tyrkytän lasten arkeen aika paljon satua ja muuta mielikuvituksen tuotetta. Ei se johdu pelkästään omasta lapsellisuudestani, vaan siitä kuinka tärkeä tämä tarinoiden maailma on. Lapsille on oikeasti olemassa se "hupaisten ajatusten maailma". Sitä ei heiltä pidä viedä. Sääli pieniä, joiden elämässä on liikaa tositeeveetä sun muuta aikuisia varten tuotettua hömppää. Sääli heitäkin, joille aikuisten maailmaa tyrkytetään liian pieninä. Joskus hyvä tarina voi olla pakopaikka aikuisten ajattelemattomuudelta. Onnimanni, metsän pieni vihreä mies osoittaa lapsille pakotien aikuisten maailmasta aivan kuin yleisissä tiloissa juoksevan vihreän miehen kuva osoittaa poistumisreitin hätätilanteessa.

... ja asiasta kolmanteen... satuilusta tuli mieleen satula. Tuunasin pianojakkarasta ja vanhasta satulasta satulatuolin. Tein sen ihan omaa selkääni varten, mutta siitäpä tuli oikein suosittu lelu ja yksi lapsista haluaa ruokapöydässä istua siinä. Ja nyt alkaa satuhahmojen suunnittelu pöytäteatteriin... kerron sitten...

13.10-1.JPG

Avainsanat: sadut, tuunailua

SUKKAHEVOSET

Maanantai 17.8.2015 klo 17:06

Jokin kummallinen tauti jyllännyt. Useana päivänä lihakset ja pää kipeänä, väsymys päällimmäisenä tuntemuksena. Liekö diagnoosina "työnaloitustauti". Haahuilustani huolimatta, luulen lapsilla silti olleen ihan hauskaa...

Viikonlopun lepääminen auttoi. Tänä aamuna oli jo kiva tervehtiä nousevaa aurinkoa. Kovasti olisivat tytöt halunneet ratsastaa, mutta on päiviä jolloin se ei yhden aikuisen toimesta onnistu... ei edes ponin haku laitumelta. Asia ei kauaa heitä harmittanut, kun väsäsimme keppihevosratsukoille esteradan.

17.8-4.JPG17.8-5.JPG17.8-9.JPG

17.8-3.JPG

Hoitotädin sukat ratsuiksi jalostuneina. Kiitos Sanni... pihan suosituimmat lelut : )

Avainsanat: tuunailua

ENSIMMÄINEN TYÖPÄIVÄ

Tiistai 4.8.2015 klo 7:36

4.8-2.JPG

Oikein mukavasti sujui ensimmäinen työpäivä. Kaikki iloisia ja innoissaan... niin lapset kuin hoitotäti. Yksi kpl koulutyttöjä oli vielä leikkejä inspiroimassa. Hän teki mm. mummon vähistä sukista keppihevosia pienemmille ja alkoipa vielä nikkaroida talliakin niille.

4.8-1.JPG

Piilosta kun leikkii kannattaa pitää silmät tiukasti kiinni, niin kukaan ei voi löytää : )

Avainsanat: tuunailua

UUSI PUUHEVONEN

Maanantai 19.8.2013 klo 13:13

Vuosi sitten raahasin mökiltä mukaani myrskyn runteleman männyn käkkyräisiä oksia. Viime viikolla sahailin osat sopiviksi ja tänään sateisena aamupäivänä niitä liiterin suojassa ruuvailen paikoilleen. Lapset tuossa jo miettivät nimeä tälle hiukan vauhkon näköiselle otukselle. Haa... pollehan pysyy pystyssä, vaikka vain kolme jalkaa ottaa maahan. Tuota päätä pitää vielä vuolla hiukan sirommaksi ja ponit saavat lahjoittaa sille jouhiaan... korvatkin on jostain keksittävä. Keskeneräisenäkin se kuitenkin jo houkuttaa leikkimään.

puuhevosen_aihio.jpg

puuhevosenaihio2

Hääriessäni hevon kimpussa kuuntelen toisella korvalla kun pojat istuvat tarinoimassa ulkohuussin rapulla. Sadut saavat selvästikin vaikutteita heille viimeaikoina luetuista kirjoista. En voi olla hymyilemättä kun yksi tarina loppuu niin että NE KAIKKI ILKEÄT MERIROSVOT JOUTUIVAT KOKO LOPPUELÄMÄKSEEN PÄIVÄKOTIIN... JA SEN PITUINEN SE!

Illalla vielä jatkoin turvan vuolemista. Niitä jouhia on kyllä kylän muilta mustaharjaisilta lähdettävä pyytelemään. En voi noita poneja ihan klaneiksi ajella.

puuhevosenaihio3

Vaan tulipa "orhille" uljas käynti.

Avainsanat: tuunailua