TAVALLISTA

Lauantai 10.3.2018 klo 9:14

Arki tasaista kuin pilvinen talvipäivä. Pakkasten lauhduttua ulkoilu maittaa. Tällä viikolla on hiihdelty oikein innokkaina. Lapset pitävät talvilajeista, kunhan heillä on kunnon välineet. Siis monosukset eikä semmoisia saapikkaaseen kiinnitettäviä rimpuloita. Kiitos vanhemmille, näillä kaikilla on. Niin ja käytämmehän me toisinaan myös hiukan "doupingia". Väsymyksen tai kyllästymisen yllättäessä "Niiskuneidin voimapastilli" antaa potkua seuraavaan pellonkulmaan ja seuraavaan ja seuraavaan... yllättäen ja ylpeinä huomataankin, että on sivakoitu piiiitkä lenkki.

P3090005.JPG

P3080004.JPG

P3090011.JPG

Kevään ensimmäinen linnunpönttö  valmistui "Puistolan pienen puusepän" toimesta. Se ripustettiin heidän oman pihan omenapuuhun sinitiaisia odottelemaan. Täällä kotona metsänväen ruokinta jatkuu. Pakkasten myötä tikka majoittui ruokinnan liepeille. Välillä se unohtaa talipötkylän ja intoutuu pärryttämään sähkötolpan päällyspeltiä keväisen ilon pullistellessa rintahöyhenten alla. Kauriit uskaltautuvat yhä lähemmäs ja lähemmäs. Muutamana aamuna on pihan laidalta avatun heinäpaalin luota löytynyt pieniä sorkanjälkiä. Lapset ihmettelivät, miksi ne äitikauriit syö eri paikassa kuin se isäkauris... eikö ne tykkää siitä? Ei valitettavasti tykkää kuin lyhyen ajan kesäkuukausina ja silloin tykkääkin oikein kovasti:)

P3030014.JPG

P3030017.JPG

P3030024.JPG

DSCF0021.JPG

Kerrompa vielä, kun maanantaina kävin silmäsairaalassa. Omaa aikaani odotellessa tein pienen kävelyretken Helsingin upeassa keskuspuistossa. Ihan kateeksi kävi, kuinka hieno vanha metsä polkuineen ja kelopuineen kaupunkilaisilla on ihan käden ulottuvilla. Olisin viihtynyt paljon kauemminkin metsää ihailemassa, mutta lääkäriinhän minä tähän kaupunkiin tulin. Heti ilmoittautuessani alkoi hymyilyttämään kun nuori mieshoitaja pyysi kättäni : ) No voi... hän laittoikin siihen vain rannekkeen. Siis sellaisen kuin huvipuistoon meneville  lapsille. Reissun tuoma jännitys vaihtui hilpeydeksi. Tämähän on kuin pieni "maistiainen" tulevasta, kun en ehkä oikeasti enää muista kuka olen... tarkistan vain ranteestani... siinä se on koko nimi sotuineen (huoltajan yhteystiedot tosin puuttuivat).

P3050059.JPGP3050057.JPG

Eilen illalla lupasin lähteä uimahalliin lapsenlapsen kanssa, mutta autopa ei käynnistynyt. Startatessa se vain mouraisi muutaman kerran kuin kollikissa maaliskuussa. Heh... sehän on kuin minä työviikon päätteeksi... akku ihan tyhjä !

Avainsanat: talvi, luonto

-20

Torstai 22.2.2018 klo 13:12

Selityksissä löytyy! Hiljaiselon syynä on ollut ja tulee lähiaikoina olemaan muut kirjalliset työt. Innostuin (nyt kun vielä jotenkin järki pelaa) kirjoittamaan lastenlapsille omaa tarinaani: "Mistä on mummo tehty". Hauskaa nakella ilmaan pieniä onnellisia hetkiä ja antaa niiden putoilla arkisen elämän päälle. Ne virkistävät lämpöisen kesäsateen tavoin. Tarkoitus olisi tehdä kirja jokaiselle lapsenlapselle mummon edesottamuksista ajoilta, jolloin vielä sattui ja tapahtui : )

NimoFilm_282_edited.jpg

Työrintamalla on ilmennyt sen verran "propleemia", että VEO (varhaiskasvatuksen erityisohjaaja) on selkiyttänyt ajatuksiani. Täällä mökissä yksin asioita pohtiessa, tuntuu että hulluksihan tässä tulee... niin vähään pystyy vaikuttamaan.

Kyllä hauskojakin hetkiä on ollut. Hiukan on hiihdelty ja ensimmäinen nuotioeväsretki tehty.

P2070091.JPGP2070078.JPGP2070065.JPGP2070083.JPGP2080105.JPG

Mutta ompa mukavia nämä pakkaspäivät. Koskahan olen viimeksi nautiskellut hiihtämisestä -20 asteessa. Ei haittaa pieni nipistely poskissa. Lenkin jälkeen täytän lintulaudat ja täältä ikkunan takaa tuvan lämmöstä ihailen keltasirkkuja kuusen oksalla. Ne ovat auringonpaisteessa kuin kevätkukkia.

P2170010.JPG

P2170008.JPG

pihaan..jpg

Pakkasen lauhduttua Oivaa valjastamaan...

Avainsanat: talvi

TALVIPÄIVÄT

Torstai 1.2.2018 klo 18:58

Selvittiin kuin selvittiinkin siitä vetisestä viikosta. Nyt on uusi puhdas  lumi maassa ja lisää tulee vaakatasossa. Kyllä osasin tänä aamuna arvostaa kotiovelle tuotuja "töitä".

P1290004.JPG

P1290010.JPG

P1310019.JPG

P1310016.JPG

Takaisin tullut talvi on innostanut lapset  heppailemaan, sekä huolehtimaan lintujen ja metsänväen ruokinnoista. Tänään tuiskun nipistellessä poskipäitä, mielikuvitus lämmitti pihan leikkijät: He keräsivät risuja ja olivat sytyttävinään nuotion. Yksi jäi "tulta" vahtimaan, muut lähtivät "mustikkametsään". Sieltä tultiin rukkaset täynnä roskia (lue mustikoita) ja ruvettiin siinä nuotiolla paistamaan piirakkaa, eikä kukaan valittanut kylmää : )

P2010045.JPG

P2010044.JPG

P2010043.JPG

Tammi-helmikuun päivät ovat aina houkuttaneet Topeliuksen satujen maailmaan. Niissä talvella ja lumella on suuri rooli. Olen hiukan "modernisoinut" näitä kertomuksia tähän päivään istuviksi. Niinpä satuun on yhtä helppo sukeltaa kuin kinokseen. Tarinat herättävät myös mielenkiinnon entisajan kummallisuuksiin. Olisiko se syynä, että lapset yhtenä päivänä olivat kuulevinaan uunista rapinaa. He muistivat, että siellä punkkaa kotihaltia lampaan villalla vuoratussa leipävuoassa. Mustat uuninluukut eivät olekaan mikä tahansa "tonttuovi". Joitain vuosia sitten haltia joutui poistumaan uunistaan talven kylmimmäksi ajaksi, kun mökkiin tarvittiin lisää lämpöä. Nyt on pitkän hiljaiselon jälkeen eriskummallisen asumuksen salaperäisyys alkanut uudelleen kiehtoa. Ei pitkät härkäviikot aina niin tylsää aikaa olekaan... sitäpaitsi... tylsyys on mielikuvitukselle muheva kasvualusta !

P1310007.JPG

Pidentynyt päivä ilahduttaa. Illansuussa riittää valoa Oivan valjastamiseen. Suureneva kuu auttaa silmää löytämään pelloilta edellisen päivän reen jäljet.

Avainsanat: talvi

VIHDOINKIN KYLMÄÄ : )

Torstai 18.1.2018 klo 21:14

Nyt täytyy olla iloinen... kaikki suomen talveen liittyvä saapui yhdellä rysäyksellä. Tuuli, pakkanen ja lumi. Heti on  kaivon vesijohto jäässä (en muistanut, että hana pitää jättää yöksi lirumaan). Yläkerrassakin on aika kylmä... kiitos oravan, joka on heitellyt yhdestä nurkasta lämpöeristeet pihalle. Ei voi mitään, mutta tämä on ihanaa ja niin kaunista. Päivä pyörii pienten asioiden ympärillä. Hyvällä syyllä voi keskittyä ihan vaan oleellisimpaan.

Ensiluistelut suoritettiin maanantaina. Joku ihana ihminen tai ihmiset ovat auranneet Jokelan Koulunlammen ympäri luistiradan ihan vaan iloksi lapsille. Ajatelkaas, niinkin voi vielä nykypäivänä käydä : )

P1180023.JPG

Keskiviikkona vietettiin neljävuotissynttäreitä ja vanhan tavan mukaan päivänsankari mitattiin ja lukema merkattiin seinähirteen.

P1180025.JPG

P1180029.JPG

Lumileikkien ohella käytiin täydentämässä lintujen ja muun metsänväen ruokinnat. Tänään piipersimme kahdestaan tuoreen "neljäveen" kanssa tarkistamaan riistakameraa. Se kertoi 273 kuvan volyymilla, että meidän oma kaurisukko on viihtynyt tarjoilun parissa. Ja lapset viihtyvät tuon ihanan kevyen pumpulisen lumen kanssa pelmuten kaiken liikenevän ajan.

P1170019.JPGP1170024.JPG

Avainsanat: Talvi

AAMUN AJATUKSIA

Sunnuntai 14.1.2018 klo 9:49

Tässä aamun sinisen hetken aikaan kuuntelen radiosta Luontoretkeä, ryystän kahvia, odottelen lintuja ikkunan taakse ja hitaasti käynnistyn hevoshommiin. Vaikka ei lunta paljoa ole, niin rekikuntoa olisi yhdelle hevolle ajettava. Se tekee hyvää myös omille ajatuksille : )

Loppiaisen jälkeen arki on hiukan lässähtänyt. Ilmassa "rutinaa ja rytinää". Olisi hyvä saada päivät taas tasaantumaan entiselleen. Hauskaa on toki suurimmaksi osaksi ollut, mutta nuo eripurat jäävät silti  kaivertamaan. Luulen, että kunhan luistelemaan, hiihtämään ja ihan tavallisiin talven touhuihin päästään, se auttaa inspiroitumaan hiukan innokkaammin ja iloisemmin... ei tarvitsisi pienen nahinan kautta etsiä yhteistä säveltä. Toki onhan sekin opettavaista, ettei päivää aina ole hoitotädin toimesta ohjelmoitu valmiiksi.

P1110016.JPG

P1110070.JPG

Avainsanat: talvi, jutustelua

NUUPAHTANUT

Perjantai 5.1.2018 klo 13:59

Voi tätä pimeyttä ja vesisadetta! Näissä kaamosaamuissa huvittaa kuitenkin seikka, että lasten vanhemmat näyttävät aamulla tuossa ulko-ovella tasan yhtä "virkeiltä" kuin hoitotäti. Ei voi kuin hymyillä nuupahtaneen aikuisen tavatessa toisen samanlaisen. Minä saan sentään jäädä kotiin, he katoavat hetken kuluttua takaisin pimeyteen. Ja ihan kuin tämä tarttuisi hevosiinkin. Aamutalliin mennessäni makailee Elsa vielä pitkin pituuttaan karsinassaan, nostaa hiukan päätään minuun päin ja ilme sanoo, että "et oo tosissas... vartti vielä pliis..."

P1050047.JPG

Lapset on "ohjelmoitu" synkkyyden ulkopuolelle. Heidän iloiset leikit ja kikatus kuuluvat joka säähän jokaisena vuodenaikana. Muistelen, että minunkin lapsuudessani paistoi aina aurinko, mutta johonkin se on nyt hävinnyt...

Avainsanat: talvi

"VAIN" ELÄMÄÄ

Perjantai 27.10.2017 klo 19:44

Voi anteeksi tämä harvanlainen tarinointi. Vaan eikös sitä kutsuta ELÄMÄKSI, kun työntäyteisen, yleensä ihan onnistuneen päivän päätteeksi pää tyhjänä kaatuu petiin ja nukkuu tyytyväisenä kellon soittoon saakka.

Aamulla talliin hipsiessä paljastuu alkavan päivän vireystaso taivaalle katsahtaessa: Kirkas tähtitaivas (harvinaisuus tänä syksynä) tietää virkeää tarmokasta päivää, melkeimpä puhisen intoa. Jos taas harmaus peittää maiseman ja pilvet roikkuvat hartioilla, tietää se käynnistysvaikeuksia ja paljon kahvia.

PA120003.JPG


"Punaisen auringon päivänä" hevosteltiin...

PA170080.JPG

PA170084.JPG

PA170092.JPG

... ja 8-vee palasi hetkellisesti ruohonjuuritasolle... no, pesukoneet on keksitty...

Tarpeellisia ja ihania nämä neljä vuodenaikaa. Joskus ne yllättävät iloisesti ja joskus niiden kujeiluun on vain suostuttava.

Vaihtelevat säät  saivat hienon huipennuksen torstaina. Kuin hyvitykseksi jatkuville vesisateille havahduimme ensilumen pumpuliseen aamuun. Hoitoon tupsahteli varsin nauravaisia lapsia. Oli vielä hiukan hämärää, kun puuropöydästä rynnättiin pihalle. Liukurit ja pulkat tallinvintiltä ja pienet jalat veivät vimmattua vauhtia mäkeen. Myös ensimmäiset hiekansekaiset lumiukot heräsivät henkiin. Vauhdikkaan aamupäivän päätteeksi sisälle raahautui märkiä, nälkäisiä, väsyneitä ja varsin tyytyväisiä lapsia!

PA260150.JPG

PA260082.JPG

PA260089.JPG

PA260098.JPG

PA260134.JPG

Ja vielä riistakamerakin palkitsi meidät : )

1420.10-17.JPG

19.JPG1525.10.JPG

Avainsanat: talvi

PARIN PÄIVÄN TALVI

Keskiviikko 1.3.2017 klo 13:34

Parin päivän runsasluminen talvi mahdollisti sen oikean laskiaisen (tiistain) vieton "kaikilla herkuilla". Tänään, kevään ensimmäisen päivän myötä onkin jo vesileikkien aika : (

1.3-1.JPG

1.3-2.JPG

1.3-3.JPG

1.3-4.JPG1.3-5.JPG

1.3-6.JPG

Laskiaispullan syönti on taitolaji, joka ansaitsisi paikkansa talviolympialaisissa.

Avainsanat: talvi

"LUMIHEVOSET"

Maanantai 27.2.2017 klo 13:41

Taas tänäkin vuonna vietimme laskiaissunnuntaita yhdessä työhevosväen ja Ohkolan nuorisoseuran kanssa. Tämä on sellainen iloinen tapahtuma, jossa talkoolainenkin nauttii. Kotiin päästyäni olen kyllä aikas uuvuksissa, sillä näissä yleisöajelutuksissa huomaan kerta toisensa jälkeen varmistelevani ettei hevosiin tottumattomille vain satu mitään.  Meiltä oli mukana Ihaa ja Oiva sekä Anun porukka työmyyrinä. Oma pilkkihaalarin takamus pysyi niin visusti kuskinpukilla, etten päässyt kuvia ottamaan, mutta tässä "kähvellettyjä" sellaisia. Kiitos "lumihevosista" Leikkaan Terolle : )

Anu_ja_Ihaa.jpgUuras.jpgOiva.jpgOiva2.jpgOiva3.jpgUuras_ja_Virsu.jpgElli.jpg

Avainsanat: hevostelua, talvi

NO NYT SITÄ ON

Lauantai 25.2.2017 klo 18:56

Vähän päästä on pysähdyttävä ihailemaan tuota muutamassa tunnissa satanutta lumimäärää. Nythän siitä on iloakin. Kolasin pihalle muutaman suuren lumilinnanaihion maanantaita ja pieniä rakentajia odottamaan : )

Perjantaina suksimme omalla porukalla päiväretkelle  mökille. Talvensininen järvimaisema on kaunis ja levollinen. Nopeasti alkava lumipyry tekee kuin "suojamuurin" meidän ja maailman väliin... äänetkin se kätkee sisäänsä. Tällaisen talven soisi pitävän otteessaan kauemminkin.

25.2-1.JPG

25.2-4.JPG

25.2-3.JPG

25.2-5.JPG

Hiihtelemme ja nautiskelemme, kunnes koira ottaa ja lähtee kuin salama peuralauman jäljille. Onneksi Anu tyttöineen tavoittaa karkulaisen ja vain pieni säikähdys jää rypyksi retkeen.

Avainsanat: talvi

PIENI TOTETUNUT UNELMA

Sunnuntai 19.2.2017 klo 9:57

Pienen pieni unelma on toteutunut: Ihana sopuisuus on solahtanut osaksi arkea ja sitä on kestänyt hämmästyttävän pitkään. On ehkä ihan hyvä, että harmaa ja pimeä aika karistaa hoitotädistä liian yrittämisen ja tohottamisen. Lapset saavat leikkiä ihan rauhassa ilman hienoja ideoitani. Suksien, luistinten ja ponin kanssa apuani hiukan tarvitaan, mutta mielikuvitukselliset leikit ovat parhaimmillaan kun älyän pysyä loitommalla. Tällaistahan elämän kuuluukin olla. Asiat on kohdillaan kun ilonaiheita ei tarvitse erikseen lähteä etsimään, vaan ne tupsahtavat vastaan missä sattuu. Tämä on ollut hiljaisen tyytyväisyyden aikaa. Luopumalla liiasta yrittämisestä epätäydellisyys muuttuu täydellisyydeksi.

19.2-2.JPG

19.2-3.JPG

19.2-4.JPG

19.2-5.JPG

19.2-6.JPG

19.2-7.JPG

19.2-8.JPG

Myös omat ajatukset ja tekemiset talvi on rauhoittanut oleellisen ympärille. Parhaat paikat mietiskelylle ovat olleet puuliiteri (jota olen siivoillut) ja olkisäkkipenkki liistereen päällä (mieluiten pyhäaamuna). Näinä hetkinä laitan oman elämän asioita tärkeysjärjestykseen ja sitä täydellisempää elämä on, mitä kauempana "omasta navasta" se pyörii. Aina ei työkään ole ykkösjuttu.

19.2-1.JPG

Vielä odotan sitä kevättalven päivää, jolloin nousevan auringon säteet pujahtavat mökin keittiönpuoleisesta ikkunasta aamutoimia tarkkailemaan (ja lian määrän paljastamaan).

Kappas... tikka tuli lintulaudalle...

Avainsanat: talvi

HAUSKAA

Perjantai 27.1.2017 klo 19:00

Mukavasti on kaunis talvinen viikko tällä tilalla vierähtänyt. Silloin tällöin aurinko pilkahtelee pilvien alta muistuttaen mitä on luvassa kun hiukan maltetaan vielä odottaa.

27.1-1.JPG27.1-2.JPG27.1-4.JPG27.1-5.JPG27.4-6.JPG27.1-7.JPG27.1-8.JPG27.1-9.JPG27.1-10.JPG27.1-11.JPG


Avainsanat: talvi

HIIHTORETKI

Torstai 19.1.2017 klo 20:12

19.1-1.JPG

Aivan mahtava hiihtoretkipäivä! Pitkästä aikaa aurinko kurkki pilvestä ja plussakelistä huolimatta sukset luistivat mainiosti. Anun porukka oli mukana ja taksvärkkiläisestä oli suuri apu ladun aukojana sekä pystyynnostajana. Olipa meillä oma tulentekijäkin remmissä, joten saimme keskittyä kiireettömään sivakointiin. Anun perheen koira herätti "eräässä" niin suuren ihastuksen, että nuotiomakkaraa myöten kaikki muu kalpeni. Voi kun tämä lapsi joskus sitten isompana saisi ikioman koiran : ) Oikeastaan kaikki eläimet ovat hänelle erityisen tärkeitä. Taksvärkkiläisen laukatessa iltapäivän puolella Oivalla pitkin peltoja, istui hän nenä ikkunassa ihailemassa hurjaa menoa... kyllä minäkin sitten joskus...

19.1-2.JPG

19.1-3.JPG

19.1-4.JPG

19.1-6.JPG

19.1-5.JPG

Oli kiva päivä!

Avainsanat: talvi

TALVIPÄIVÄN "SEISAUS"

Tiistai 17.1.2017 klo 20:12

Hohhoijaa... illansuun hämäryys, vienot värit horisontissa, aisan kolahtelu reen keulaan, edessä keikkuva hevosen takamus ja lumen pehmentämä tumpelin sointi. Siinä mieli rauhoittuu työpäivän jälkeen. Tammikuussa tahdon olla kuin kylkeään kääntävä karhu unia jatkaen... tästäkin päivästä selvittiin, niin kuin eilisestä. Silloin oli pikkuponi sairas ja tarvitsimme päivystävän eläinlääkärin apua. Tuommoisen pelästyksen jälkeen sitä osaa arvostaa huolettomuutta... tämähän on ihanaa, kun mitään ei tapahdu, ei pahaa eikä hyvää. Kyllä tavallisuus on taivaallista!

Mihinkään hirmusuorituksiin ei tarvitse näillä hämärillä yltää, kunhan lasten kanssa hiukan hiihdellään ja nahinoidaan. Sisälle tultua lämpimän sopan ja sadun jälkeen mukava käpertyä  yläkerran siskonpedille (minä myös).

17.1.JPG

Lupailin tälle viikolle hiihtoretkeä "mummonsuojelualueen" nuotiopaikalle... ovat niin reippaita hiihtäjiä. Koitetaan toteuttaa torstaina kun saamme kasiluokkalaisen taksvärkin tekijän avuksemme.

Avainsanat: talvi

TALVI???

Keskiviikko 11.1.2017 klo 11:22

Niin meni joulunaika. Viikonloppuna pakkasin syvään huokaillen koristeet pahvilaatikkoon. Kuusen vein hepojen ajanvietteeksi. Tänä jouluna jäi järjen huilaaminen vähemmäksi kuin moneen vuoteen. Se on kummallista, että omien asioiden ollessa hyvin alan murehtia muiden vointia. Siis täytyisi pitää omien "murheiden" määrä vakiona, niin jättäisin ehkä kanssakulkijat rauhaan: )

11.1-1.JPG

11.1-2.JPG

Vuoden alkaessa on monilla tapana aloittaa "uusi elämä" uusine harrastuksineen. Itseni kun jo niin erinomaisesti tunnen, hyväksyn nukkumisen olevan paras harrastus nuhruisen suojapäivän alkaessa varhain hämärtää. Tänään tässä haluttomuuden mielialassa raahustamme lasten kanssa täyttämään ruokinnat kummastellen samalla jättisuuriksi sulaneita pupun jälkiä. Väsyineimmän levy jää jurnuttamaan: -Mä en kävele kyllä enää senttiäkään, mä en kävele enää senttiäkään, mä en, mä en, mä en! Kaikki olivat odottaneet, että päästäisiin hiihtämään, mutta yhdessä ainoassa päivässä hupeni  vähä lumi paljastaen sängen ja varvikot. Maanantaina vielä Ihaalla ajeltiin. Hiukan hiekka rahisi auratulla tiellä jalasten alla, mutta pelloilla kipakka luisti. Poni ja lapset vaikuttivat yhtä iloisilta... sitä taas odotellessa. Tässä ruuan hautuessa lapset elävät mielikuvituksessaan kesää retkeillen valtavat "eväät" mukanaan vintin rapulla. Sieltä jopa hypitään "uimaan" eteisen ruttuiselle räsymatolle.

Avainsanat: talvi

IHANAN KYLMÄÄ : )

Torstai 5.1.2017 klo 13:19

Hui ja silti ihanaa! Aamulla mökissä +16 astetta (ulkona -20). Pian tuli uuniin. Kuinka olenkaan oikeaa talvea odottanut. Hevoset toimittavat tyytyväisinä lämpöpatterin virkaa karsinoissaan heinää rouskutellen. Päivässä mukavan verkkaisa rytmi sen pyöriessä tuvan, lasten ja itseni lämpimänä pitämisessä. Nyt on jo kahdet villasukat jalassa: ) Pakkasen höysteenä puhaltava pohjoistuuli pitää meidät sisäpuuhissa (täällä ei tuule ihan yhtä lujaa). Ohjelmassa mm. kadonneiden Afrikantähden pelikiekkojen etsintää. Taskulampun kanssa ryömiminen on jännää. Vaikka mitään ei olisi hukassa, on silti kiva etsiä JOTAIN. Ja ehdittiinhän me pelaamaankin sitä ennen ruokailua... kaksi kiekkoa jäi häviksiin.

5.1-1.JPG

5.1-2.JPG5.1-3.JPG

Avainsanat: talvi

HIIHTOLOMA

Perjantai 26.2.2016 klo 20:14

Jopa lykästi hiihtolomalaisia. Lunta tuli viime viikonloppuna mukavasti ja lämpötila mahdollisti lumipallojen pyörittelyn. Piha-aitaa vasten nousi upea linna... ihan hoitotätikin innostui puuskuttamaan mukana. Porukkaamme on tällä viikolla vauhdittamassa kaksi koululaista. Heidän riehakkuutensa tarttuu pienempiinkin ja "viisveet" ylittävät itsensä yrittäessään olla heidän kaltaisiaan niin hiihdossa kuin mäenlaskussa.

26.2-2.JPG

26.2-1.JPG

26.2-3.JPG

Talvilajeista haluaisin innostaa lapsia varsinkin hiihtämiseen. Olisi hienoa, jos he voisivat unohtaa kilpailemisen ja tutustua suksiin välineinä, joilla pääsee sitten aikuisena pois joskus ahdistavastakin arjesta metsän hiljaisuuteen. Jospa heille jäisi tunnemuistiin kokemus, joka yhdistää hiihdon ja luonnonrauhan, sen mieltä lääkitsevän ominaisuuden. Olisi harmaina tylsinä talvipäivinä tiedossa paikka, josta hyvänolon tunne löytyy.

26.2-4.JPG

26.2-5.JPG

Pitkin viikkoa iloinen riehakkuus lumilinnan liepeillä ja mäessä jatkui. Täytyypä mainita, että keskiviikkona nostin hattua ihan itselleni : ) Silloin vietettiin maailman laajuisesti ääneen lukemisen päivää ja meillä tottavieköön luetaan varmaankin paljon keskivertoa enemmän. Tärkeää tässä lienee, että lukija tykkää lukea, eikä tee sitä velvollisuudesta. Sen verran itsekäs olen, että valitsen yleensä kirjat itse ja muodon vuoksi vain kysäisen: Luetaanks tää? Yleensä kelpaa ilman mutinoita.

26.2-6.JPG

26.2-7.JPG

Torstaina saimme vieraita pihan täydeltä (parhaimmillaan 11 lasta plus äidit). Mäen ja muun temmellyksen lisäksi valjastettiin poni reen eteen ja ihan hikeen se joutui itsensä juoksemaan, ennen kuin kaikki halukkaat oli kyyditty. Vielä perjantaillekin riitti hevostelijoita. Tällä kertaa ratsastettiin. Taas kävi niin kuin usein yleisötapahtumissa, että pienimmät -ne hevosenpään kokoiset- halusivat isoimman selkään.

26.6-8.JPG

26.2-9.JPG

26.2-10.JPG

26.2-12.JPG

26.2-11.JPG

Ai niin... isompien koululaisten avustuksella valmistui toinenkin lumilinna : )

26.2-15.JPG

Tosi hauska ollut tämä hiihtolomaviikko. Mutta vaikka on kuinka kivaa, ei se sitä sano etteikö hoitotäti olisi aivan rättiväsynyt jokaisen työpäivän jälkeen. Lasten lähdettyä hetken katselen pihan ja kodin tekemättömiä töitä, no olkoot! Keskiviikkona pakotin itseni uimaan, mutta muina iltoina sitä on kaatunut petiin kuin mänty talvimyrskyssä... WUMPS!

Avainsanat: talvi, ponistelua

TIIVISTETTYÄ TALVEA

Keskiviikko 17.2.2016 klo 13:39

Vihdoin viimein on päästy oikean helmikuisen talven makuun. Aurinko paistaa valkeille hangille, tintit virittelee soittimiaan pihakoivuissa... ihanaa. Kuinka olenkaan tätä odottanut.

17.2-2.JPG17.2-3.JPG

17.2-1.JPG

17.2-4.JPG

Maanantaina oli lapsilla sukset mukana. Minä hain ladon nurkasta vanhat Lampiseni ja niin lähti kaikki omilla taidoillaan ja vaihtelevalla kärsivällisyydellä pelloille latuja tekemään. Hiukan oli keli vielä märkä, eikä siis luisto paras mahdollinen, mutta tiistaina pakkasyön jäljiltä oli pienet latumme oikein hyvässä kunnossa. Isommat tytöt olivat hiihtäneet lenkin "mummonsuojelualueen" nuotiopaikalle ja sitä pitkin oli pientenkin helppo mennä läpsytellä. Myös Anu lapsineen tuli talvipäivää viettämään. Kaikkea kivaa ehdittiin tehdä kuin korvikkeeksi viikon takaiselle märkääkin märemmälle laskiaiselle.

17.2-13.JPG

17.2-7.JPG

17.2-8.JPG

Sukset kun saatiin jalasta, valjastettiin Oiva kirkkoreen eteen. Osa lapsista oli ensimmäistä kertaa reen kyydissä. Pojat kummastelivat tumpelia (setolkan kelloa) ja sen tarkoitusta. Rekikyydin jälkeen nuotiolle makkaran paistoon. Mahat täynnä jaksoivat vielä tovin rakennella risumajoja. Vanhemmille palauteltiin tyytyväisiä savun hajuisia lapsia.

17.2-10.JPG17.2-11.JPG

Tänään hiihdettiin vielä lisää latuja. Yksi maalla elämisen arkisia huippuhetkiä on laittaa heti kotiovella sukset jalkaan ja hiihtää mihin mielii...

Avainsanat: talvi, hevostelua

LASKIAINEN

Tiistai 9.2.2016 klo 20:57

Olipa sumuisen harmaa laskiaissunnuntai ja tämä tiistai vielä synkempi vesisateineen. Ainahan sitä laskiaiselle odottaa kevättalvisia hankia ja auringonpaistetta, vaan nyt mennään näillä säillä. Sunnuntaina Ohkolan nuorisoseuran ja Työhevosharrastajien yhteiseen riehaan tuli mukavasti väkeä (silloin oli vielä aavistus märkää lunta sängellä). Lähiseudun lapsia ei keli haitannut ja kunniamaininta on annettava heidän urheille vanhemmilleen ja isovanhemmilleen kun toivat pikkuväkensä paikalle. Innokkaimmat ratsastajat taisivat asettua oitis takaisin jonoon satulasta päästyään. Tämä tapahtuma on järjestäjillekin vuosi vuoden perään oikein mieltä virkistävä... ilo tarttuu!

9.2-1.jpg

9.2-2.jpg

9.2-6.jpg

9.2-4.jpg

9-2-3.jpg

Tämänpäiväiseen märkääkin märempään laskiaistiistaihin toi iloa oikeastaan vain kermaiset pullat, jotka aamupäivällä pyöräytimme ja välipalaksi popsimme.

9.2-5.JPG

9.2-7.JPG

Avainsanat: talvi, hevostelua

PÄIVÄT NE VAAN PITENEE JA TALVI TAUKOILEE

Tiistai 26.1.2016 klo 8:28

Päivät ne vaan pitenee ja pihalla näkee jo jotain puuhata työpäivän jälkeen. Puuhalista sen kun kasvaa vuoden pimeimpänä aikana. Ensi talven polttopuut pitäisi saada edes pihaan, puuvajasta puhumattakaan. Katselin kyllä jo valmiiksi kaadettavia puita, mutta saha huilaa vielä. Myös parempaa rekikuntoa pitäisi ajaa kahdelle "mustalle pojalle" laskiaisriehaa silmällä pitäen. Milloin tekemättömät työt pyörii liikaa ajatuksissa, annan hetkeksi vain enemmän huutia niille ja rauhoitun maalaamaan Kazanin Jumalanäitiä (aloitettu jo syyskuussa). Kummasti mieli lepää.

Perjantai-iltana olimme Anun pienimmän neidon kanssa uimahallissa. Tämä 6-v ui jo aika kivasti pitkiä pätkiä ja sukeltelee sitäkin sujuvammin. Mummolle vain tuppaa tulemaan vilu, kun ei itse pysty lapsenvahtina kunnolla uimaan. Lauantaina veimme isommat tytöt yksityistunnille Enjalan tallille. Nämä "maalaiset" osasivat ottaa kaiken irti päästyään maneesiin vierailla hevosilla hyvän opettajan kanssa (harvinaista herkkua meidän porukalle). Seuraavana päivänä sitten innoissaan tuossa kotipellolla harjoittelivat läksyjään. Maanantaina mummo aiheutti pienen pettymyksen, kun ei antanut lupaa hiihtoratsastuksen merkeissä hurjastella. Ensin pitää olla hepo satavarmasti hanskassa, ettei satu haavereita.

Hoitolasten kanssa käytiin Vanhankylän koululla luistelemassa. Tuota oman pihan luistinrataa en sitten kumminkaan saanut pakkasilla valmiiksi... ehkä seuraaviila... jos niitä tulee. Tänään tiistaiaamuna sataa vettä... yäk!

26.1-1.JPG26.1-2.JPG26.1-3.JPG

Avainsanat: talvi, lastenlapset

Vanhemmat kirjoitukset »