"TEHDASASETUKSET"

Tiistai 8.8.2017 klo 9:12

Levännein mielin taas kotona. On kuin "tehdasasetukseni" olisivat palautuneet. Ajatukset tuoreita, avoimia ja aurinkoisia. Mikään ei harmita. En tiedä onko järkeä ensin ajaa kolme ja puolisataa kilometriä Valamoon ja siellä sulkeutua omaan huoneeseen ajatuksena viimeistellä lapsenlapsen ikonia (kotona se ei vaan onnistu). Toki näissä upeissa puitteissa kuleksin varsinkin iltaisin luostaria ja luontoa ihailemassa. Palveluksiinkin sain muutamana aamuna itseni herätettyä, tosin aina myöhässä mutta kumminkin. Kaikesta hyvästä ja kauniista huolimatta tunnen pientä syyllisyyttä "häiriköidessäni" turistin ominaisuudessa heitä, joiden koti tämä on.

P8040085.JPG

8.8-12.JPG

8.8-10.JPG

8.8-8.JPG

Mielenkiintoinen, monelle Valamon kävijälle tuttu paikka on luostarin pieni metsäinen hautausmaa. Olen aina pitänyt hautausmailla kulkemisesta. Niiltä löytyy pieniä, joskus arvoituksellisia tai traagisiakin tarinoita ihmiselämästä. Tämän paikan "kuuluisuuksien" joukkoon luen ehdottomasti suomen pitkäikäisimmän asukkaan, munkki Akakin (kuuliaisuustehtävänä muistaakseni hevosmiehen työt). Vuosia tälle varsin pienikokoiselle miehelle kertyi reilut 110. Seuraava ajatuksia herättävä on nunna Eugenia. Hänen hautaristissään on maininta luostarissa vietetyistä 82 vuodesta. Siis kuusivuotiaana tyttösenä tullut vanhaan Kivennavan Lintulaan nunnien hoiviin (liekö jäänyt orvoksi, en tiedä). Tänne on haudattu myös "siviilejä". Lähes tutulta tuntuva on Uppo-Nallen kirjoittajan Elina Karjalaisen pieni soma kropu. Sinne vieraat ovat jättäneet kyniänsä... niin kuin Saarikoskellekin. Murheellisimman tarinan kertoo pieni rautaristi... lokakuussa -45 hukkui kolme saman perheen lasta. Ei mitään rajaa murheen määrällä!

8.8-1.JPG

8.8-2.JPG

8.8-4.JPG

8.8-3.JPG

Ja se ruoka... hyvää ja paljon! Perhepäivähoitaja jos kukaan arvostaa valmiin pöydän antimia. Söin viiden päivän aikana suunnilleen saman kuin kotona kahdessa viikossa... minkäs teet kun kaikki maistuu!

Täällä kotona on kaksi teiniä hoidellut huushollia ja hevosia... varsinkin hevosia : )

Avainsanat: loma

KAIKKI KEINOT SALLITTUJA

Lauantai 29.7.2017 klo 23:39

Sielun tankatessa voimia lomanjälkeiseen elämään sallittakoon kaikki keinot. Yksi itselleni sopiva on vapaaehtoinen yksinolo. Aina se ei ole ihan helppoa toteuttaa, mutta pienistäkin hetkistä on apua. Meidän karulla mökkisaarella on hyvä levätä, täällä kun ei oikein voi tehdä mitään työksi kutsuttua. Vieraitakaan ei voi tupsahtaa, sillä veneet on minulla : ) Sitä vain ihailee säätilan mukaan vaihtuvaa järvimaisemaa lintuineen. Yhtenä päivänä kalliolla istuessa katselen silkkiuikkuemoa, joka opettaa poikasiaan kalastamaan. Ne poikaset polskuttelevat kuin ihmislapset, jotka ovat juuri oppineet uimaan koiraa. Nuori joutsenpariskunta viipyy hetken vieraanani mutta tarjoilua kun ei ole, lähtevät etsimään varakkaampaa huvilaa. On ne vaan kauniita lintuja.

P7250035.JPG

P7260133.JPG

P7260203.JPG

P7280352.JPG

Myöhään keskiviikkoiltana tämä "pimee tyyppi" lähtee yölliselle souturetkelle. Maisema on tumma ja sametinpehmeä. Menneen päivän lämpö leijuu vielä matalalla. Airo hämmentää kevein loiskahduksin tyyntä veden pintaa. Olo tuntuu aika pieneltä keskellä tätä suurta hiljaisuutta. Uneen seisahtuneen järven lumous haihduttaa väsymyksen niin tyystin, ettei takaisin ole kiirettä. Aika katoaa...

P7260258.JPG

P7260264.JPG

No niin... takaisin tähän maailmaan. Kotiin pyykkiä pesemään ja valmistautumaan seuraavaan tankkauspisteeseen - Valamoon.

Avainsanat: loma

AIKA PALATA ARKEEN

Torstai 4.8.2016 klo 18:17

Tavoilleni uskollisena jäin kesä-heinäkuun vaihteessa lomalle enemmän kuin väsyneenä. Millä ihmeellä oppisin pientä itsekontrollia kaiken tohottamisen ja asioiden etukäteismurehtimisen suhteen. Ensimmäisen viikon vietin mökkisaarella "henkeä haukkoen". Juurikaan ei kiinnostanut paistaako aurinko vai ei... ihan sama! Päivät kuluivat metsässä kuleksien, mustikoita suoraan suuhun poimien, soudellen ja muutamaa keskeneräistä ikonia maalaten. Koleista keleistä huolimatta pulahdin aamuin illoin uimaan oikein uppeluksiin vähän kuin tunkkaisista ajatuksista eroon päästäkseni.

Yksi syy tähän uupumukseen on huoli siitä kohtuuttomuudesta, mitä päivähoito-oikeuden rajoittaminen teettää lapsiperheiden arjessa. Nyt se vasta minullekin valkeni! Uskoisin heidän kyllä itse tietävän, minkä verran päivähoitoaikaa tarvitsevat. Pelkään tämän olevan niitä päätöksiä, jotka kaikista heikoimmassa asemassa olevat (lapset) myöhemmin kalliisti maksavat. Koska itseni on näillä tuloilla tultava toimeen, pystyn tarjoamaan vain kokopäivähoitoa ja yhdelle eskarille puolipäiväpaikan. Entäs jos perheen kohdalle osuu esim. työttömyys - kohtuuttomuus jo itsessään ja siitä huolimatta on pystyttävä maksamaan kalliiksi käyvä hoitopaikka, jos sen haluaa pitää.

Toinen syy tähän yksinolon ja hiljaisuuden kaipuuseen lienee hevonen... kuinkas muuten. Jouduin hautaamaan sen huhtikuussa kotiin palanneen tamman. Kerttu oli 18-vuotias oma kasvattini. Sen syntymä on vielä tuoreessa muistissa. Nivelrikkoisen hevosen jalka kipeytyi alkukesällä ja paheni päivä päivältä niin että juhannus mentiin kipulääkkeen avulla. Oman surun lisäksi teki pahaa se murhe, minkä tuotin muille siitä tykänneille. Muutenkaan ei ole hevosenpito tänä kesänä ihan nappiin mennyt. Oiva on kesäihottuman lisäksi potenut kaviopaisetta etusessa ja haavaa silmässä. Silmän hoito onkin pitkällinen prosessi. Vaikka aluksi se näytti lähtevän hyvin paranemaan, niin eikös vain tuokin tulehtunut. Seuraava murheenkryyni sai siemennyksen yhteydessä kohtutulehduksen. Tällä tilalla on siis eläinlääkäri vieraillut parin kuukauden sisällä useammin kuin yleensä parin vuoden sisällä. Vaan on meillä sentään kaksi tervettä ponia : )

Mutta nyt loppuu tämä ruikutus (vaikka heinätkin jäi sateen alle). Upeita nämä elokuun kuulaat hopeanhohtoiset aamut. Niistä nautin, tuokoon päivä vettä niskaan kuinka paljon vain. Työt ovat alkaneet mukavasti kolmen pienen pellavapään kera. Tuntosarvet ojossa kun tutustun uusiin hoidokkeihini, on iltaisin takki melkoisen tyhjä. Mutta hyvältä näyttää, he reipastuvat ja kotiutuvat hyvää vauhtia ja itselläkin virkeyttä ja vieteriä piisaa näin loman jälkeen.

4.8.JPG

Avainsanat: loma

LOMALLAKO???

Torstai 23.7.2015 klo 9:48

Näitä sadekesän päiviä olen vuoroin täysillä tohottanut ja huilannut ihan kotinurkilla. Kirjaimellisesti nurkilla, sillä purin muutamalta seinältä alaosastaan rispaantunutta ulkolaudoitusta tarkistaakseni alimmaisten hirsien kunnon. Kyllä osasi "entinen mies" taloja rakentaa. Salvokset kuin eilen tehtyjä ja niin lujaa tiheäsyistä puuta, että sellaista tuskin on enää saatavilla. Vanha talo voi siis yllättää positiivisestikin.

Tämän rakkaan mökkini kimpussa olen puuhannut muutakin. On asioita, jotka tekemättöminä vaivaavat aina kun niihin silmä osuu... kaikkia tekemisiäni en tosin kerro (joku voisi ajatella, että tuon paikka on kyllä Kellokoskella). Mutta rappusista pari sanaa: Muutama kesä sitten rakensin uudet ulkoportaat, mutta tällainen itseoppinut rakennusmies ei osannut ottaa riittävästi huomioon roudan vaikutusta. Niinpä raput alkoivat jo ensimmäisen talven jälkeen hiukan vinksottaa. Pikkuisen vinothan ne oli alusta asti, sillä vatupassi ei kuulu työkalupakkiini. Mutta rajansa kaikella... ei vinksota enää. Ja jos naulojen määrällä on mitään tekemistä rakennelman kestävyyden kanssa, töröttää nämä portaat tiukasti paikoillaan vielä tuhannen vuoden kuluttua!

Vielä ajattelin ennen mökille lähtöä pitää jonkinmoisen siivouspäivän ja vuolla ponien kaviot. On sitten kiva tulla kotiin. Viimeisen lomaviikon meinaan ihan vain olla ja katsella järvelle.

Jos tänä kesänä on ollut puutetta auringosta ja lämmöstä, on tuoksujen maailma ollut sitäkin täydellisempi. Iltaisin olen tallustellut nenä pitkällään kukkivilla pellonpientareilla. Lammastarhasta noukin ihan hyvän kokoisia kanttarelleja ja ensimmäiset piirakkamustikat olen myös kerännyt. Viileässä metsässä oli harvinaisen vähän hyttysiä.

23.7.JPG23.7-2.jpg23.7-3.jpg

Ihania nämä heinäkuun päivät... vielä nukkumaan mennessä katselen sitä valkeaa ritarinkukkaa ikkunalla... se on kaunis kuin kesäyö.

23.7-4.JPG

Avainsanat: loma

KUKIN TYYLILLÄÄN

Lauantai 11.7.2015 klo 9:02

Päivät pelkkää järjen huilaamista! Aloitin akkujeni lataamisen Valamosta. Siellä vietin hiljaiseloa muutamia päiviä maalaten valmiiksi Kristus Kaikkivaltias-ikonin. Täällä kotimaisemissa yritän vielä hetken pitää silmät suljettuina töiltä ja velvollisuuksilta suojellen sitä levollisuuden kultahippua, jonka kuljetin kotiin luostarista. Hevot jo tuossa laitumen aidalla "kyselevät" että eiks jo tehtäis jotain. Mutta minä vain kiikuttelen pihakeinussa.

11.7-1.JPG

Kolmas päivä kotiin paluusta alkoi lapio vihdoin saada päivittäisen liikunta-annoksensa. Kuulun niihin ihmisiin, jotka rentoutuvat hikisissä ja aivottomissa hommissa.

Se on nyt kaivettava tämä humukseen pikkuhiljaa häviävä satavuotias mökki ylös kun kivijalasta vielä jotain näkyy. Tällaisena vanhojen rakennusten ystävänä tykkään, että kaikki mihin pystyy, tehdään itse... ja vielä vaikeimman kautta ilman koneita. Silloin ei tule korjattua sellaista, mikä on vain vanhaa mutta kuitenkin ehjää. Kun puuhaan talovanhukseni kanssa, tuntuu kuin se rupattelisi minulle... "juu hyvält tuntuu... rapsuttele vaa... konttaa sää nuoremmakses tonne talon alle koputtelemaa... eihän oo hirret pehminny". Sitten syyskesällä mökki saa vielä uuden katon. Sitä en tosin osaa itse tehdä... enkä uskaltaisikaan.

Siis näin sitä lomaa vietetään : )

11.7-2.JPG

Kauniita ja tuoksuvia ovat nämä sateiset päivät. Helteitä kaipaan vain rehun tekijöille.

11.7-3.JPG

Avainsanat: loma, ikoni

ILOISTA KESÄÄ

Tiistai 30.6.2015 klo 18:06

Tässä 6-vuotiaan piirros lomalle lähtevästä hoitotädistä. On muuten näköinen... tukkakin yhtä tuuhea : )

AURINKOISIA, ILONTÄYTEISIÄ KESÄPÄIVIÄ TEILLE KAIKILLE : )

30.6.JPG

Avainsanat: loma

LOMAN PÄÄTÖS

Maanantai 4.8.2014 klo 19:41

Hevoslähtöisestä näkökulmasta katsoen, kaikki "kunnialliset" äidit ja isät viettivät viikonloppuaan kuninkuusraveissa. Mummot ja muut lapsenvahdit lähtivät  Muumimaailmaan. Itselleni muumeja tärkeäpää oli tämän iki-ihanan vanhan kotikaupunkini esittely lapsenlapsille. Hiukan haukotellen he kuuntelivat ylistystäni ja luentoani kaupungin historiasta, sekä kohteliaisuudesta tutustuivat kanssani museoon. Mutta yhtä kaikki... halusin kertoa heille kuinka suurenmoinen leikkipaikka tämä sen aikainen pikkukaupunki oli. Joitain suorittamiani typeryyksiäkin rohkenin isommille kertoa, ja sen missä oli parhaat hevoskorttivalikoimat (maksoivat silloin 20 penniä/kpl). Olen aikaisemminkinkin saanut sääliviä katseita lapsilta, kerrottuani, ettei siihen aikaan Naantalissa vielä muumeja asunut... ei ollut edes siltaa Kailon saareen.

4.8-14-1

4.8-14-2

4.8-14-3

Muumien saarella oli parasta nähdä kuinka hauskaa lapsilla oli. Hyvin he helteestä huolimatta jaksoivat puuhailla ja seurailla muumiväen edesottamuksia. Eväistä ja meressä pulikoinnista saatiin lisää puhtia. Erikoisen kivan tästä retkestä teki se, että toinen mummo (kovin sairas) halusi mukaan ja veljeni jaksoi häntä pyörätuolissa lykkiä Muumimaailman kapeita mäkisiä polkuja. Varmaan hekin iloitsivat nähdessään omien lastenlastensa riemun.

4.8-14-4

4.8-14-5

4.8-14-6

Minun suojateista pienin käsitti, että iltakuudelta ja aamukymmeneltä soivat luostarikirkon kellot ilmoittivat kaikelle kansalle Muumimaailman aukioloajat!

Suuret kiitokset persoonalliselle majapaikallemme Villa Randalalle! Aittamajoitus, sauna ja "sikahyvä" aamiainen olivat vieläpä hyvin edulliset. Siellä yövyn seuraavillakin Naantalin reissuilla.

4.8-14-7

4.8-14-8

Tänään on ensimmäinen työpäivä ja hoitotädin "pallo hiukan hukassa"...

Avainsanat: loma, lastenlapset

KESÄTEATTERISSA

Torstai 31.7.2014 klo 16:13

Olin eilen Anun tyttöjen kanssa Ohkolan teatterin FEDJA-SETÄ, KISSA JA KOIRA-näytelmää katsomassa. Vaikka isommat tytöt lähtivät hiukan välinpitämättöminä matkaani, muuttuivat ilmeet oitis kun kissa-Matroskin avasi suunsa ensimmäisen kerran. 4-vuotiaskin istui kuin naulittuna alusta loppuun hauskoja hahmoja seuraten. Ei voi kuin hämmästellä, mikä kokonaisuus syntyy näyttelijöiden, ohjaajan, puvustajan ja lavastajan yhteistyöstä. Varmasti heilläkin on ollut hauskaa, ei tämmöinen muuten ole mahdollista. Vanhin tytöistäni (taiteellista silmää omaava) tutkaili myös silmä tarkkana lavasteita ja puvustusta, joiden kekseliäs toteutus sai yleisön hämmästelemään. Ihailen suuresti näiden harrastuksenaan näyttelevien taitoa, intoa ja omistautumista tehtävälleen. Kun muut lojuvat rannoilla tai terasseilla, he työstävät hauskan tarinan meille esitettäväksi ilta illan jälkeen.

31.7-14-1

Menkäähän ihmeessä nauttimaan kesäteatterista... aivan upeaa!

31.7-14-2

Avainsanat: loma

SIIVOUSTA SUN MUUTA...

Tiistai 29.7.2014 klo 12:59

Tällä viimeisellä lomaviikolla sain tehtyä työn, jota olen useamman vuoden suunnitellut, mutta sen pidemmälle en ole päässyt. Ruokahuoneen lattia on talvisin ollut tosi kylmä ja nyt päätin vihdoin tehdä asialle jotain. Siis purin osan lattialankuista pois. Vanhat ponttilaudat irtosivat helposti ja aivan ehjinä kunhan sain ensin reunimmaisen ylös. Ja sieltä se syy löytyi: pieneltä alueelta oli alapohja pettänyt ja eristeet valuneet talon alle. Onneksi helppo korjata, eikä kosteutta ollut lainkaan. Olikohan "syyllinen" aukon kokoinen vanha ampiaispesä vai täytteistä löytynyt harakan kokoinen muumioitunut rotta... YÄK! Onneksi tajusin otuksen vasta kun olin kallistamassa lapiota jätesäkkiin. Lattian kannatinpalkin päältä länsinurkasta äkkäsin sinne lähes sata vuotta sitten onnea tuottamaan laitetun 10 pennin kolikon. Puhdistin sen ja asettelin takaisin... jospa se huolehtii mökistä ja sen asukkaista taas seuraavat sata vuotta. Nyt kun lattia on korjattu, olen mielestäni ansainnut suuren sulan hattuuni ja suorastaan odotan kylmiä ilmoja.

Seuraavaksi on edessä kodin siivous. Joka paikan peittää remontista noussut paksu pölykerros. Eilen jo pesin ikkunat ja matot. Osan lattioistakin jynssäsin ja kapusin uuninpankkolle rasvaista pölyä pesemään. Näin perusteellista siivousta lattiasta kattoon ei tämä mökki ole nähnyt sen jälkeen, kun uunit neljä vuotta sitten korjattiin.

Tarkoitus olisi siivousurakan jälkeen vielä laitella puolivalmiita ruokia pakkaseen. On sitten kiva ensi viikolla aloitella työt...

Avainsanat: loma

KOTONA???

Torstai 24.7.2014 klo 20:48

Eilen palasi kroppani kotiin mökiltä... sieluani vielä odottelen. Se uiskentelee lämpimässä järvivedessä ja istuksii aamuauringossa kuistin rapulla pikkukaloja kaurahiutaleilla ruokkien...

24.7-14-1

Avainsanat: loma

KESÄN PARAS LOMAKOHDE

Tiistai 8.7.2014 klo 19:28

8.7-14-3

... sehän on tuo keväällä Jokelan vankilasta ostettu valkoinen pihakeinu. Sen pitemmälle ei mieli halaja näinä upeina lomapäivinä. Aamuseurana kahvipannu ja lintuemot, jotka kaitsevat ja hoivaavat pesästä lähteneitä poikasiaan. Ihanaa... minun ei nyt tarvitse hoivata ketään... itseäni vain. Ympärillä lainehtii keskikesän heleän vihreä vehnäpelto hiljaisessa aamutuulessa. Hevoset nuokkuvat rauhallisina laitumen portilla ennen paarmaparvien heräämistä. Otankin ne tuosta kohta vilpoisaan talliin päivän kuumimmaksi ajaksi.

8.7-14-2

Keskipäivällä puut mukavasti varjostavat tätä "lomakohdettani". Haen Ollin-kaupasta mansikoita ja siinä keinutellen putsailen ne säilöttäväksi (ja syön tietysti muutaman kilon).

Ilta-auringossa "lomakohteessani" on mukava lueskella, enkä malttaisi millään lähteä yöpuulle...

8.7-14

Ihan lähellä on joskus hyvä.

Avainsanat: loma

LOMA ON TEHNYT TEHTÄVÄNSÄ

Perjantai 3.8.2012 klo 21:29

Kesä on ollut "täydellinen", sillä lähes kaikki lomaa odottaneet tekemättömät työt ovat edelleen tekemättä. Mieli virkeänä herään ensimmäisiin aamuihin ja lapsetkin tulevat hymyillen, täynnä tarmoa hoitoon. Ilo jälleennäkemisestä on molemminpuoleinen.

valttitaluttaa

kaikkilapsetjaponi

Porukassamme on kaksi uutta lasta. Tuoreuden tuntu tarttuu minuunkin, kun seurailen heidän pitkin pihapiiriä piipertävää, kaikkea ihmettelevää olemustaan.

saimilammas

saimikissa

Pikkuhiljaa tässä tutustumme toisiimme.

Avainsanat: loma

MIKÄHÄN PÄIVÄ...

Sunnuntai 22.7.2012 klo 18:39

dscf0045.jpgParasta lomassa (mustikkamaidon jälkeen), on kun viikonpäivät katoaa. Ajatukset saavat harhailla, missä ikinä haluavat. 

dscf0012.jpg

lokitpuussa

Ihanaa on soudella aamuisella järvellä, syötellä laiturilla särkiparvelle kaurahiutaleita, huljutella varpaita lämpimässä rantavedessä ja pitää etäisyyttä älylliseen elämään.

dscf0339.jpg

dscf0269.jpg

Enkä ole edes ihan yksin... kesän "paikalliset sadekuurot" käyvät lähes päivittäin tervehtimässä.                          

 

dscf0139.jpg

dscf0355.jpg

Avainsanat: loma

KESÄ ALENNUSMYYNNISSÄ

Lauantai 30.6.2012 klo 8:25

ladontakaa

Kesä on alennusmyyntien aikaa. Kun en vain laittaisi omaa kesääni "alennusmyyntiin" yrittämällä ehtiä liikaa. Jotain oleellista voi silloin jäädä kokematta.

On niin paljon, mitä kesä antaa omassa "alennusmyynnissään" ihan ilmaiseksi. Minun ei tarvitse muuta kuin ottaa vastaan, olla ihan auki.

Istahdan alas kasvot nousevaa aurinkoa kohti. Nuuskin talteen kaikki heinäkuun tuoksut rannoilta, kasteisilta nurmilta, helteisiltä heinäpelloilta, mustikkametsästä.

Kuuntelen laineitten keveää liplatusta, vaahtopäiden loisketta rantakallioon. Kehrääjän ja ruislinnun laulua, kimalaisen surinaa.

Katselen tuulen aaltoilua viljapellossa, auringon leikkiä koivun lehvistössä, kedon kukkaloistoa.

Taitan saunavihdan ja lauteilla kesäillan hämärässä läiskin itseni sielua myöten puhtaaksi. Pulahdan veteen ja huuhdon kaikki talven harmaat ajatukset itsestäni.

Hyvästelen laskevan auringon ja sovin sen kanssa huomisaamuksi uuden tapaamisen...

6.jpg

vaahtopaa

iitamakaa

LEPPOISIA KIIREETTÖMIÄ KESÄPÄIVIÄ TEILLE KAIKILLE!

Avainsanat: loma

LOMA ALKAA

Perjantai 29.6.2012 klo 20:50

Odottavissa, mutta ihmeen seesteisissä tunnelmissa sujui päivä. Lapset saivat hienot leikit käyntiin ja siinä sivussa auttoivat vesiä laitumelle. Hoidossa oli myös yksi "vieraileva tähti", meille kuitenkin ihan tuttu. Hän neuvoi minua työnjohtajan elkein, kuinka lammasaitaa pystytetään.

dscf0056.jpg

dscf0062.jpg

dscf0106_2.jpg

dscf0065.jpg

Lisää mansikoita oli kypsynyt ojan pientareelle...

Avainsanat: loma