TALVEA ODOTELLESSA

Lauantai 18.11.2017 klo 20:18

Olipa ihana viikon puolessavälissä herätä yhteen valkoiseen aamuun. Vaikkei ohut lumihuntu muuta iloa tarjonnut kuin silmäniloa, käänsi se kaikkien mielet talvisiin asetuksiin. Kuurainen pelto kutsui hevostelemaan. Ratsuksi valitsimme ponivanhuksen, joka osoittikin olevansa oikein virkeällä tuulella. Lapsia nauratti sen pompottavassa ravissa. Pirteä mummoponi olisi halunnut vain juosta ja juosta (toisin kuin laiskanpulskea aikamiespoikansa). Täyttä varmuutta selässä pysymisestä ei ollut ja sekös sai kaikattamaan.

PB150033.JPG

Seuraava aamu olikin sitten jo synkkä ja kylmän kolea. Ei siis kiirettä pihalle. Hömpsövaatematkalaukku esiin ja huima leikki vei viime päivinä luettuun "Mestaritontun seikkailuun". Mökki muuttui tonttuja, noitia, prinsessoja ym. väkeä viliseväksi metsäksi. Tämä vauhdikas tarina satumaan tontusta (ei siis vielä joulutontusta), on näkynyt jo monen päivän leikeissä.

PB150016.JPG

Tarinan "hämäränhuntu" on ollut maaginen esine. Kuka siihen verhoutuu muuttuu näkymättömäksi. Sen alle pääsee myös kaikelta pahalta piiloon. Tuo punainen suuri kirpputorihuivi on ollut rievuista suosituin.

PB170018.JPG

Niin perusteellisen levällään olevat lelut, ettei jalansijaa meinaa lattialta löytää, tuovat hauskan huolettomuuden koko olemiseen. Sekamelska suorastaan potkaisee pois tästä maailmasta : )

PB170007.JPG

PB150009.JPG

Vintinraput toimittavat junan virkaa jolla voi hetkeksi matkustaa pois satumaasta... hiukan huilaamaan ja sitten takaisin helmat liehuen.

PB170014.JPG

Mestaritontun seikkailut (Aili Somersalo) on lähes sata vuotta vanha satu. Jännä, muttei liian jännä. Kaikista kiperistä tilanteista pelastutaan viime tipassa. Tämä selviää jo kirjan alussa, joten kutkuttavin mutta levollisin mielin voi tarinaa kuunnella varmana siitä että kaikki käy parhain päin.

Avainsanat: sadut, arki

VIELÄ VÄHÄN LUNTA

Perjantai 3.11.2017 klo 13:07

Oikean lumen huvettua "viisvee" kyseli jo alkuviikosta, voitaisko taas leikata silkkipaperista niitä hiutaleita... muistaks sää, niin ku viime vuonnaki? Hyvä idea, tutkitaanpas silppulaatikko... löytyi, tosin vain muutamaa väriä, mutta eiköhän näilläkin alkuun päästä. Torstaina homma vielä jatkui täydellä kokoonpanolla. Voi että näistä tulee aina vain hienompia ja hienompia.

PA300041.JPG

Toki tuosta oikeastakin lumesta on otettu kaikki ilo irti viimeistä nokaretta myöten : )

PB020047.JPGPB020051.JPGPB020049.JPG

Avainsanat: arki, talvi

TIETYÖPÄIVÄ

Keskiviikko 11.10.2017 klo 13:53

Sateista huolimatta löytyy lokakuusta kauneuttakin. Siispä ihailun aika, sillä kohta jäljellä on vain muisto viimeisten lehtien irroittaessa otteensa kolean tuulen tuiverruksessa.

11.10-1.JPG

11.10-2.JPG

Ja tämmöiseltä näyttää pihatie tänä syksynä...

11.10-3.JPG

...ei suurta eroa ojaan!

... onneksi on innokkaita tietyöläisiä paikalla... niin innokkaita, että lätäköistä ja puroista tulee pientä kinaa - Älä kuule ota mun kuraa!

11.10-4.JPG11.10-5.JPG

Avainsanat: syksy, arki

ENTISEEN MALLIIN

Keskiviikko 4.10.2017 klo 13:42

Hei vaan pitkästä aikaa. Täällä on elelty ihan vanhan kaavan mukaan, eli kirjoittamiseen ei ole juuri aikaa tai puhtia liiennyt.

Jo pari viikkoa sitten päättyi laidunkausi niin oikeilla kuin leikkihevosilla ja lasten mieluisin leikkipaikka on ollut talli. Siellä hoidellaan puuhevosia, keppihevosia ja Kirstin sattuessa suotuisalle tuulelle - ihan oikeitakin hevosia. Pikkulintujen ruokinta on myös aloitettu. Ikkunan takana käy ihana tinttien vilske.

PA010020.JPG

PA010006.JPG

4.JPG

Vaikka kivaakin on ollut, ei kaikki kuitenkaan ole aivan kohdillaan. Jonkinlainen pieni epäsopu  on soljunut päiviimme mukaan. Se vie itsestäni totaalisesti innon järjestää tai mahdollistaa mitään erikoiskivaa. Toisinaan tuntuu, ettei silmät ja korvat ehdi havainnoida kaikkea mitä pinnan alla tapahtuu.  Nyt on aika pitää "suurennuslasipäivä", jolloin leikit leikitään aivan silmieni alla ja vielä niin, että kuulen jokaisen sanan kaikki sävyt. Ehkä pahinta lasten riitelyssä on se, että itse tunnen siitä syyllisyyttä... jotain oleellista on jäänyt huomaamatta... kaikki ei välttämättä ole sitä miltä ensisilmäyksellä näyttää. Tottavie tässä hoitopaikassa ei yksikään saa tuntea itseään kiusatuksi eikä kiusaajaksi... JA PISTE!

4.10-1.JPG

4.10-2.JPG

4.10-3.JPG

Vaan kylläpäs tuli tänä aamuna vettä taivaalta. Meille oli hankaluuksia päästä kuivin jaloin... oikea vedenpaisumus pihassa. Hevosetkin saivat jäädä talliin heiniään rouskuttelemaan.

Avainsanat: syksy, arki

KIVAA ON...

Keskiviikko 16.8.2017 klo 8:19

Tällä viikolla meillä on varsin iloista väkeä. Lapset ei välttämättä ymmärrä pitkää lomaa. Miksi kavereista täytyy olla kuukausi erossa. "Viisvee" lukee innokkaana ulkomuistista satuja pienemmille. "Neljävee varmistelee äitiä odotellessa, että tullaanhan huomennakin... eihän vaan ala loma. Toinen silittelee unille käydessä peittoaan ja halailee tyynyään... "tää petikin on niin ihana". Ilmapiiri on lempeän aurinkoinen... ainakin vielä.

16-8-1.JPG

Avainsanat: arki