IHANAA AIKAA

Keskiviikko 24.4.2019 klo 9:26


Pihalla aamusta iltaan. Ei ole antoisampaa vuodenaikaa! Taas talven jälkeen uusi elämä versoo valoineen ja äänineen. Pääsiäisaamuna nousin ennen aurinkoa ja hipsin ulos. Muu maailma tuntuu nukkuvan, vain minä ja linnut hereillä. Onnellinen oma hetki, kauneudessaan vertaansa vailla.

IMG_0577.JPG

Myöhemmin lumous muuttaa muotoaan varsin eläväisten "elämän versojen" saapuessa mummolaan. Onhan se tämäkin pienen elämän kevät ainutkertaista aikaa. Aivan liian nopeasti nuo ensimmäiset vuodet vain kuluvat. Siitä olen murheissani, että kaikenkattava tehokkuusajattelu nakertaa pala palalta muutenkin niin lyhyttä lapsuutta ja leikin aikaa. Kaiken pitäisi olla niin mahdottoman tavoitteellista. Eikö olisi hyvä taito elää juuri tätä hetkeä. Kolmevuotiaan ilo on siinä, kun hän nakkasee keltaisen leskenlehden kevätpuroon ja seuraa sen menoa hetken aikaa. Kun kukka häviää näkyvistä se jo unohtuu ja on aika uuden merkityksellisen hetken. Tai kun hän rutistaa pieneen nyrkkiinsä varrettomia valkovuokon alkuja vanhemmilleen vietäväksi. Annettuaan ne mummon kannettavaksi, ei hän enää kahden minuutin kuluttua mieti sen enempää vanhempiaan kuin valkovuokkoja, mutta silti hetki oli tärkeä.

IMG_0663.JPGIMG_0685.JPGIMG_0700.JPG

Arkena jatkettiin ihanaa ulkoilmaelämää. Leikin ohella heppailtiin viisivuotiaiden kanssa... ei, mutta hyvänen aika... yksihän on jo kuusi vuotias!

IMG_0713.JPG

Ponin karvanlähtö on edelleen niin hurjaa, että harjaan ja valjastan itse. Lenkillä lapset hoputtavat sekä ponin että minut reippaaseen raviin... voi kumpa jaksaisinkin. Tuo raviaskel on kohdallani kummasti lyhentynyt : )

20190423_095643.jpg

Nyt näyttää siltä, että otetaan piirustusvehkeet pihalle...