LEPUUTUSTA

Sunnuntai 9.12.2018 klo 17:16


Ihan äsken tulin kotiin hermojen lepuutusmatkalta ja mistäs muualta kuin Naantalista! Vaikka siellä satoi vettä kovan tuulen kera koko viikonlopun, minun sieluuni siellä paistaa aina aurinko. Vaan olipa mukava tulla levänneenä kotiin... piparin tuoksuiseen, siistiin kotiin. Hevosten hoitajani alkavat selvästikin aikuistua : )

PC090028.JPG

PC090042.JPG

PC090067.JPG

Ja mitä varten sitä lepoa vailla niin olin? Nyt kun tuo joulu tunkee joka tuutista lasten arkeen, alkaa levottomuus lisääntyä ihan samaan tahtiin. Joka vuotistahan tämä on, sen vain unohtaa. Pienen pienet ilkeydet ja sopimattomat sanat ovat turhan usein keskeyttäneet tavallisesti niin iloiset ja mielikuvitukselliset puuhat. Aikuisen olisi hyvä hiffata, että elämän lainalaisuudet ovat ehkä raadollisimmillaan juuri lasten keskinäisessä kanssakäymisessä. Kaikki ei aina ole sitä, miltä näyttää ensi silmäyksellä tai mitä korva äänekkäimpänä kuulee. Huomaamattomuus voi johtaa käyttäytymiseen, jota sanotaan kiusaamiseksi! Siis täällä leivottiin viime viikolla pipareita hiukan haukkamaisissa tunnelmissa. Olen ollut niin tiukkana, että itseäkin hiukan harmittaa.

PC030013.JPG

PC030024.JPGPC030025.JPGPC040034.JPG

PC040040.JPG

 

PC050002.JPG

En saarnaa enempää... nyt on rauha maassa ja hoitotädilläkin jokseenkin hyvä tahto. Näistä piparimökeistä tuli  oikein somat : )

Aloitimme taas lukemaan Marian pientä aasia (Gunhild Sehlin). Jospa sen myötä edes itse saisin pientä levollisuutta joulun odotukseeni.

 

 

Avainsanat: joulu