LISÄÄ HEVOSTELUA "YLEISÖN" PYYNNÖSTÄ

Perjantai 15.4.2016 klo 16:58


Lähdimme "viisveen" kanssa oikeaan satumetsään... siltä se tuntui huhtikuisessa autereisessa hämyssään. Auringonsäteet luovat taianomaisen tunnelman puikkelehtiessaan oksiston läpi valaisemaan alastomia mustikan varpuja ja sammalikkoja. Tämä on se metsä, johon aina itsekin tilaisuuden tullen käännän hevosen turvan. En tiedä kuka metsän omistaa, mutta toivon sen pysyvän kauan tällaisena luonnontilaisena kaiken metsänväen ja ihmismielen reservaattina. Siinä ponia talutellessani ehdotin "viisveelle" jospa lähdettäis vähän tutkimusmatkalle polulle, jossa en itsekään ole vuosikausiin käynyt. Pian muistin miksi... olin johdattanut meidät kahden kallionypylän välissä olevaan hetteikköön... siis suomeksi sanottuna suossa oltiin! Luottavainen, varmajalkainen hepo ei häkeltynyt vaikka hiukan jo vatsakarvatkin kastuivat. Vastarannalla meitä molempia kaksijalkaisia alkoi jo naurattaa tämä polkuvalinta. Ratsastaja oli ainoa täysin kuiva kotiinpäin köpötellessä... minun saappaistani toinen vuotaa : )

15.4-1.JPG

15.4-2.JPG

15.4-3.JPG

Oota... se taitaa pissata...

Avainsanat: retkeily, ponistelua