YLISTYS PIMEYDELLE

Perjantai 27.11.2015 klo 21:10


Nukkuminen on parasta mitä marraskuussa voi tehdä ja sen taidon osaan erinomaisesti. Sääli sitä, jolta tämä lahja (tai mahdollisuus) puuttuu. Hän ei ehkä ikinä pääse kokemaan sitä aamuista virkeyttä, jota kutsun "pelkästä olemisesta onnellinen"-olotilaksi : ) Vaikka moni työ jää valoisampaa aikaa odottamaan, nautiskelen niistä pienistä arjen hippusista,jotka pimeästä esiin pistävät. Viime sunnuntaina tapasimme taas vanhassa Porvoossa lapsuuden ystäväni kanssa ja päivä oli aivan ihana. Jostain olemme saaneet taidon siirtyä muutamaksi tunniksi sinne kullalla sipaistuun lapsuuden maailmaan, jonne kukaan muu ei tiedä tietä.

27.11.JPG

Peräti kahtena päivänä saatiin lasten kanssa haistella hiukan talvea. Lunta ei oikeastaan ollut, mutta jokin epämääräinen odotus leijui ilmassa kuuraisen maan ja pakkasen tuoksun herättäminä. Tuntuu jotenkin joululta, huokaisi 5- vuotias leikkiessään uunin edessä uusilla (Porvoosta ostetuilla) nuken astioilla. Pian tuo idylli kuitenkin liukeni vesisateeseen. Paperinukkeleikit ovat edelleen suosiossa ja tällä viikolla niille tehtiin kodit banaanilaatikoista... mitähän seuraavaksi. Kuraiselta pihalta ovat lasten leikit siirtyneet metsään ja latoon, jossa he mm. kuivaharjoittelevat potkukelkkailua. Ihan oikeitakin töitä on tehty... paikkailtu pihatien kuoppia. Enää pieni pätkä jäljellä.

Avainsanat: ystävä