KUKIN TYYLILLÄÄN

Lauantai 11.7.2015 klo 9:02


Päivät pelkkää järjen huilaamista! Aloitin akkujeni lataamisen Valamosta. Siellä vietin hiljaiseloa muutamia päiviä maalaten valmiiksi Kristus Kaikkivaltias-ikonin. Täällä kotimaisemissa yritän vielä hetken pitää silmät suljettuina töiltä ja velvollisuuksilta suojellen sitä levollisuuden kultahippua, jonka kuljetin kotiin luostarista. Hevot jo tuossa laitumen aidalla "kyselevät" että eiks jo tehtäis jotain. Mutta minä vain kiikuttelen pihakeinussa.

11.7-1.JPG

Kolmas päivä kotiin paluusta alkoi lapio vihdoin saada päivittäisen liikunta-annoksensa. Kuulun niihin ihmisiin, jotka rentoutuvat hikisissä ja aivottomissa hommissa.

Se on nyt kaivettava tämä humukseen pikkuhiljaa häviävä satavuotias mökki ylös kun kivijalasta vielä jotain näkyy. Tällaisena vanhojen rakennusten ystävänä tykkään, että kaikki mihin pystyy, tehdään itse... ja vielä vaikeimman kautta ilman koneita. Silloin ei tule korjattua sellaista, mikä on vain vanhaa mutta kuitenkin ehjää. Kun puuhaan talovanhukseni kanssa, tuntuu kuin se rupattelisi minulle... "juu hyvält tuntuu... rapsuttele vaa... konttaa sää nuoremmakses tonne talon alle koputtelemaa... eihän oo hirret pehminny". Sitten syyskesällä mökki saa vielä uuden katon. Sitä en tosin osaa itse tehdä... enkä uskaltaisikaan.

Siis näin sitä lomaa vietetään : )

11.7-2.JPG

Kauniita ja tuoksuvia ovat nämä sateiset päivät. Helteitä kaipaan vain rehun tekijöille.

11.7-3.JPG

Avainsanat: loma, ikoni