KEVÄTTÄ RINNASSA

Maanantai 20.4.2015 klo 21:02


Varsin vaihtelevassa kevätsäässä olen muutamana aamuna hivuttautunut kahvipannuni kanssa pihakeinuun. Talvitakkiin kietoutuneena, pipo visusti päässä siinä saa linnunlaulua kuunnella ja raikasta ilmaa haistella. Ei se mitään, tällaistahan huhtikuussa oikeasti on.

Meidän poneilla tuntuu myös olevan kevättä rinnassa. Ne ovat viimeaikoina tehneet "luvattoman" vähän töitä. Hoitolapsissa on nyt niin pientä ja hiukan haastavaakin väkeä, että hevostelut ovat rajoittuneet päiviin, jolloin Anu on ollut apunamme. Ponithan ovat olleet asiasta oikein mielissään. Mikäs niiden tarhassa seistessä heinämahan kasvaessa. Äitiponin ajattelin päästääkin jo oloneuvokseksi, mutta tässä muutama viikko sitten se täynnä keväistä villiä riemua nakkasi nuorimman lapsenlapseni (hän ratsastaa jo ilman taluttajaa) tantereeseen kolme kertaa saman puolituntisen aikana. "Eläkepäätös" peruttiin oitis! Nyt olen päivittäin ohjasajanut ja juoksuttanut riiviöt ehdotonta kuuliaisuutta vaatien. Hiukan kummissaan ne ovat ympyrältä minulle "huudelleet": Joo joo, ollaan jo kiltisti...

Tänään Anun avustuksella pikkuväki pääsi hevostelemaan. Kovin oli iloisia ilmeitä, vaikka vain kellarilla käytiin kääntymässä.

20.4-1

20.4-2

Kellarista puheen ollen, otin siemenperunat itämään: )

Avainsanat: ponistelua