PÄÄSIÄISEN AIKAAN

Tiistai 22.4.2014 klo 21:34


Pääsiäisen alla kevään ensi visiitillä Lohjanjärvellä ja Karkalin luonnonpuistossa. Kuinka iloiselta kuulostaa laineen liplatus talven jälkeen ja kevätpuron vekkuli solina lehdossa. Aivan lumoavaa on sinivuokkojen paljous. Huomaan ajattelevani kuin Nipsu -millä saisin nämä kaikki omakseni ja vietyä kotiin! Kuulen mielessäni Nuuskamuikkusen vastauksen -ei kaikkea tarvitse omistaa, riittää kun saa katsella. Omistaminen käy usein taakaksi. Joka tapauksessa kameran muistikortti täynnä sinivuokkoja lähden vihdoin kotiin päin.

22.4-14-2

Pääsiäisperinteenä vannon joka vuosi kuuntelevani radiosta pääsiäisyön palveluksen ja tähän perinteeseen kuuluu, että autuaasti nukahdan jo ennen sen alkua. Säpsähtäen rekisteröi pääni puolenyön jälkeen sävelen ja sanat... "Kristus nousi kuolleista kuolemalla kuoleman voitti..." ja taas nukahdan. Mutta siinähän se tärkein. Aamun virkku, illan torkku... minkäs teet.

Päivällä saan tuttuja vieraita. Piha vilisee lapsia, äitejä, isiä, mummoja, pappoja ja vielä hevosiakin. Mukavaa, kun aikuisetkin osaavat olla lapsellisia (taitaa olla peräti terveellistä). Pääsiäisruuasta täydet vatsat eivät hauskanpitoa estä.

20.4-14-5

20.4-14-3

Pieni "rehumestari" auttaa innokkaana lampaiden ruokintakatoksen nikkaroinnissa. Kun päästämme nuo määkivät järjenjättiläiset uuteen tarhaansa, juoksevat ne kauan pöhköinä pömpeliä ympäri, ennen kuin rohkein uskaltautuu sisälle tarjoilua arvioimaan.

kukkotappelu

Myös "siipiveikot" juhlistavat pyhiä järjestämällä kunnon kukkotappelun. Ukkokukko voittaa nuoremman pikkukukon (joka on kylläkin kooltaan jo suurempi). Illalla kanalan orrella nuokkuu kaksi väsyn näköistä kukonriekaletta.

Avainsanat: pääsiäinen, luonto