NYT SE LOMA ALKOI...

Tiistai 2.7.2019 klo 9:14

Kesäkuu oli aikamoista menoa. Päällimmäiseksi jäi tyytyväisyys, sillä kaikki tuntuivat nauttivan alkukesän lämmöstä ja kesätyöntekijäni läsnäolosta. Häneen olinkin taas supertyytyväinen. On iso asia, että tällaiseen työhön saa apulaisekseen nuoren, johon oikeasti voi luottaa. Lapset ottivat hänet oitis omakseen ja kaikki saivat heppailla mielin määrin.  Pienten päiväuniaikaan katselin hymyssä suin ikkunasta, kun "heppatyttöjen" rinki istui leppoisasti rupatellen satulahuoneen edustalla valjaita samalla huoltaen. Kysymyksiä hevosiin liittyen tuli kuulema laidasta laitaan.

IMG_4909.JPG

IMG_4207.JPG

IMG_4358.JPG

IMG_5004.JPG

Muutamana päivänä oli auttelemassa hiukan pienempi ja epävirallisempi kesätyöntekijä. Hienosti hänkin osasi järjestää tekemistä pienemmille. Keppareiden esterata oli varmaan se suosituin ohjelmanumero.

IMG_5349.JPG

IMG_5387.JPG

Mutta nyt olen LOMALLA! Tosin aika kummajainen taidan olla, sillä vaikka teen työni kotona ja harrastan kotona, viihdyn niin pirskatin hyvin kotona myös lomalla!

Ai niin, yksi juttu vielä... juhannuksena oppi "kolmevee" lapsenlapsi fillaroimaan ja taitaa aika pian oppia tuo pikkusiskokin, niin varmaa ja vauhdikasta on meno potkupyörällä (tai ainakin vauhdikasta).

IMG_4838.JPG

KIVAA...

Torstai 6.6.2019 klo 21:12

Oikean kalenterikesän alettua, ei riemulla tunnu olevan mitään rajaa. Hoitotäti yrittää parhaansa mukaan pitää "naruja käsissään" herkällä tuntumalla, että hulvaton kesämeno voi kommelluksitta jatkua. Apunani on tällä viikolla ollut yksi lapsenlapsi ja entinen hoitotyttö (9v). Heppailemaan on siis päästy monin tavoin. 

20190604_102059.jpg

20190604_105019.jpgIMG_2948.JPG

IMG_2931.JPG

IMG_2968.JPG

IMG_3009.JPG

IMG_3052.JPG

IMG_3069.JPGIMG_3079.JPGIMG_3188.JPGIMG_3215.JPG

IMG_3211.JPG

Kolmevuotissynttäreitä myös juhlittiin. Päivänsankari ei heti ymmärtänyt pituudenmittausperinnettämme, mutta isosisko pliiskasi hänet tottunein ottein seinähirttä vasten ja toinen koulutyttö otti mitan talteen... ehkä ei ihan tarkkaa lukemaa saatu, mutta sinne päin.

IMG_3129.JPG

IMG_3144.JPGIMG_3161.JPG

Hellepäivien helpotukseksi tehtiin kumiveneestä kahluuallas ja puutarhaletku ripustettiin omenapuun oksaan. Aamupäivällä kun vauhtiin päästiin ensin vaatteiden kastumista hiukan arastellen, niin iltapäivällä jo nakupelleinä juostiin rinkiä suihkun alla. Aika väsyä väkeä lähti tänään koteihin : )

IMG_3247.JPG

IMG_3198.JPGIMG_3238.JPG

KÄÄPÄNEN

Maanantai 3.6.2019 klo 12:52

"Kolme vee" äkkäsi keittiön ikkunassa pörisevän kärpäsen: " Minä peekään ampiaista, se voi pistää... kääpänen vaan HÖPISEE"

ISO NRO

Sunnuntai 2.6.2019 klo 18:55

Marketin ovella törmäsin taas häneen. Punainen liivi päällään, muutama lehti käsissään, maassa jalkojen juuressa astia täynnä kauniisti sidottuja kielokimppuja. Hän yrittää saada katsekontaktia ohikulkijoihin, jotka vaivaantuneina kiiruhtavat ostoksilleen, eivät ole huomaavinaan huivipäistä naista. Itsekin teen nopean tilannearvion, riittääkö viikottaisesta ruokarahastani kymppi naisen kaupittelemaan lehteen? Mietin myös salaman nopeasti tekosyitä, että voisin sujahtaa ohi. Kymppi ei ole paljon hyvästä asiapitoisesta lehdestä, mutta se pakottaa ajattelemaan arkeeni ykskaks tupsahtaneen tuntemattoman huono-osaisuutta. Olen muutaman kerran ostanut lehden ja yllättynyt sen hyvistä positiiviseen ajatteluun ja toimintaan kannustavista jutuista. Lehti antaa myös myyjälleen kerjäämisen sijaan inhimillisen tavan ansaita.

No niin... pesin omantuntoni puhtaaksi ostamalla lehden. Kaupan päälle sain tuoksuvan kielokimpun ja kiitollisen hymyn. Illalla kotona tämä toukokuun numero avasi taas ikkunaa niiden ihmisten maaimaan, joiden elämä on niin kovin erilaista kuin omani. Yleensähän aikakausilehtien jutut kannustavat itsekeskeisyyteen ja ohjeistuksiin, kuinka hyvän määrää saa kahmittua lisää... hyvän jakamisesta niissä ei juuri puhuta. Lehdestä jäi mieleen Vappu Pimiän sanat...  "Äärimmäisessä hädässä ihmiset yleensä osaavat olla kiitollisia pienestäkin parannuksesta, mutta täällä lintukodossa hyvälle voi sokeutua".

20190530_144856.jpg20190530_144906.jpg

Tänään täällä minun arjessani "keskimmäinen"  innostui ajelemaan hänelle pieneksi käyneellä ponilla (hankalaa ratsastaa kun omat jalat roikkuu liki maata). Tamppivaljastus alkaa onnistua, niin ettei mummoa kohta tarvita kuin "liikennepoliisiksi".

20190530_144409.jpg20190530_150332.jpg

... Oiva haluis mukaan...

SADE TUO TUNNELMAN

Perjantai 31.5.2019 klo 9:40

Alkukesän sateisissa päivissä on ilman koleudesta huolimatta jokin lämpimän kotoisa tunnelma, joka on tuttu jo oman lapsuuden ajoilta. Silloin me mukulat rauhoituimme saman pöydän ääreen ja ropinan säestyksellä jutusteltiin mukavia (tai hiukan nahinoitiin) ja piirreltiin. Jos ei ollut paperia, niin tyhjän Elovenapaketin sisäpuoli hoiti piirustuspaperin virkaa. Kynänpätkiä toki jouduttiin tovi etsimään ja puukolla teroittamaan. Hiukan kostean villatakin, lyijykynän ja pahvin tuoksu liittyy muistoissani sadepäivään... niin myös palelevat varpaat.

Tänä aamuna teen tulen leivinuuniin ja sama tunnelma vallitsee tässäkin ajassa lasten rauhoittuessa pulpetin ääreen piirtelemään. Välineet ovat ehkä hiukan paremmat eikä paperi lopu. Ulos mennään sitten kun mieli tekee...

Joskus sitä toivoo, että olisi itsekin viisivuotias ja piirtelisi hiutalepaketin nurjalle puolelle ilman että kukaan vaatii enenpää eikä hoputa mihinkään.

IMG_2873.JPG

MÖKILLÄ... IHANAA!

Maanantai 27.5.2019 klo 7:54

Kolea ja sateinen, mutta ehkä juuri siksi varsin levollinen viikonloppu mökillä. Pilvet roikkuivat matalalla Lohjanjärven laineita lähes hipoen ja vettä vähän väliä ripsien. Järvi oli ihmisäänistä hiljainen, mutta kuikka tervehti kuuluvasti yksinäistä soutajaa. Karkalin polkuja sain tässä säässä kierrellä ilman vastaantulijoita. Sielläpä viihdyinkin lehtoluonnon rikkaudessa lintuja kuunnellen. Enköhän taas maanantaina jaksa tohottaa... ai niin, nakkasimpa talviturkin järveen (hyvin pikaisesti).

IMG_2480.JPGIMG_2525.JPGIMG_2535.JPGIMG_2554.JPGIMG_2567.JPGIMG_2623.JPG

Avainsanat: luonto

KESÄN TUNTUA

Keskiviikko 22.5.2019 klo 20:15

Lämpöisten, iloisten ja puuhakkaiden päivien sarjan katkaisi pyrokratian eteemme läväisemä kasvoton toteamus. Oikeudentunto ja suhteellisuudentaju eivät kuulu nykyisyyteen. Laki ei aina puolla oikeudenmukaisuutta ja mielestäni olisi hienoa, jos lasten elämässä ja perheiden arjessa nämä voisivat asettua oikeaan järjestykseen. Pienten maailmaan soisin suurella vastuulla höystettyjä pehmeitä arvoja.

DSCF0304.JPG

Mutta elämä jatkuu... ihan pihalla: ) Päivät ovat olleet täynnä kesän tuoksua (ja siitepölyä). Riistakamera on kiertänyt linnunpöntöltä toiselle vakoillen niiden elämää. "Kuusveen" kottaraispönttöä ovat käyneet kirjosieppo, talitiainen ja käpytikka tutkailemassa. Se tikka jäi meitä hiukan mietityttämään... kunhan ei vain pahat mielessään siinä pöntön katolla päivystäisi. Muissa asumuksissa sini- ja talitaisia, varpusia, kirjosieppoja, västäräkkejä ym. siivekästä väkeä. Kottarainen olisi tervetullut...

Eväsreput pakattuina taapersimme tiistaina "mummonsuojelualueen" pöpelikköön. Autoin hiukan lapsia alkuun majan rakentamisessa. Kun muutama vahva tukipuu oli pihlajan haaraa vasten pystytssä, syntyi siihen pikkuhiljaa aivan ihana tuoksuva lehtimaja. Toki sitä vielä kukkasin koristeltiin, olihan innokkaimmat "rakennusmiehet" pieniä naisia. Pienin rakentaja keskittyi lahokannon jyrsimiseen. Takaisin ei kiirettä ollut, olihan meillä ruokaisat eväät matkassa mukana.

IMG_2107.JPG

IMG_2105.JPG

IMG_2015.JPG

IMG_2091.JPG

IMG_2125.JPG

... ja leikit jatkuu...

IMG_2162.JPG

IMG_2205.JPG

Ja tänään poninpesupäivä. Ihaa seisoi tyytyväisenä vettä valuen ja silminnähden nauttien neljästä riuskasta kuuraajasta. Työn valmistuttua lapset olivat lähes yhtä märkiä kuin hepo, joka lähti voikukkaketoon kuivailemaan itseään.  

IMG_2218.JPGIMG_2225.JPGIMG_2239.JPGIMG_2280.JPGIMG_2278.JPG

Kaiken kivan kukkuraksi pidin pienen palopuheen innokkaille hevostelijoille hyvinkin tutusta aiheesta. Vaikka meidän kaikki hevoset ovat superkilttejä, ei laidunaidoille saa kukaan mennä ilman Kirstiä. Siinä kun isot eläimet hätistävät kärpäsiä itsestään, saattaa pieni pään heilahdus tai napakka hännänhuiskaisu tehdä tosi kipeää. "Viisvee" muisti, että voi käydä vielä kehnommin... "voi vaikka pää haljeta ja se on sitten henki pois". Tähän toinen totesi... "nii, ja jos on henki pois nii siihen AINAKIN kualee".

Avainsanat: luonto, linnut

TIPUJA TSIIGAAMASSA

Perjantai 17.5.2019 klo 21:08

Oi kuinka hieno kesäinen aamu. Suunnistimme kahden tytön kanssa kiikarit kaulalla Tuusulanjärven lintutornille ja sieltä Vanhankylänniemeen. Rannasta etsimme sen vanhan onton vuorijalavan, mihin lapset ovat mahtuneet sisälle. Voi onneton... ryömintäaukko oli tukittu! Ei kai nyt puuvanhus olisi mieltään pahoittanut pienistä vieraista. Luulen, että päinvastoin, se olisi ilahtunut :(

IMG_1847.JPGIMG_1856.JPGIMG_1868.JPG

IMG_1884.JPGIMG_1933.JPG

Kotimatkalla poikkesimme ratsastusseuran tallilla hepoja katselemassa. Siellä lapset uskoivat nähneensä Peppi-Pitkätossun hevosen. Tämä "tosikkoaikuinen" ei vain antanut heidän mennä aivan lähelle vieraita hevosia.

IMG_1924.JPG

Ilta on yhtä upea kuin aamu... taidan hipsiä pikkumökkiin nukkumaan... herään sitten linnun lauluun...

Avainsanat: luonto

PISTOKKAITA JA PUISTOILUA

Torstai 16.5.2019 klo 8:00

Maaliskuisella retkellä Runebergin kotimuseoon kuulin, että sieltä olisi mahdollista äitienpäivänä ostaa Fredrika-rouvan kasvien pistokkaita. Säilytysohjelmalla turvataan näiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kasvien tulevaisuus. Niinpä koleana ja sumuisena sunnuntaiaamuna tein pikapyrähdyksen Porvooseen. En tiennyt kuinka suosittu tämä pistokasmyynti on, joten montaa ei ollut enää jäljellä puoli tuntia myynnin aloituksen jälkeen kun itse sinne ehdin. Muutama kuitenkin lähti mukaani, kriinumi ja tuoksupielikki. Netistä hoito-ohjeita etsiessäni tuli muutamassa kirjoituksessa vastaan tuoksupielikille oikein kotoisa nimi, eukonpieru : ) Kotona asettelin kukat muiden tämän vuoden pistokkaiden riviin keittiön pohjoisikkunalle. Näitä sitten varjelen... sehän on suorastaan velvollisuus... ja se eukonpieru tuoksuu tosi hyvälle.

 IMG_1692.JPG

Lasten kanssa kävimme pitkästä aikaa puistossa leikkimässä. He olivat innoissaan. Itse ihmettelin, että kauniista säästä ja upeasta leluvalikoimasta huolimatta olimme kauan puiston ainoat vieraat. Missä ihmeessä kaikki ovat? Omien lasteni aikaan tällainen paikka olisi ollut täynnä äitejä ja perhepäivähoitajia lapsineen. Onko maailma ahmaissut jo kaikki pienten lasten äidit tuottaviksi yksilöiksi yhteiskuntaan ja lapset suuriin päiväkoteihin. Hienon puiston autius teki siitä jotenkin "kylmän"... mutta meillä metsästä tulleilla oli oikein hauskaa.

20190515_093511.jpg

20190515_092922.jpg

ILOISTA ÄITIENPÄIVÄÄ

Sunnuntai 12.5.2019 klo 7:35

Sinä pienen lapsen äiti, nauti näistä vuosista. Elät juuri aikaa, jolloin olet ehdoitta lapsellesi maailman paras ja täydellisin äiti.

ILOISTA ÄITIENPÄIVÄÄ KAIKILLE TÄYDELLISILLE JA EPÄTÄYDELLISILLE!

P5110288.JPG

VAPPUA

Tiistai 30.4.2019 klo 21:04

Täällä taas "toisinajattelija" vauhdissa: En oikein osaa luoda riehakasta karnevaalitunnelmaa vappuihimme. Johtunee siitä, ettei asia kiinnosta minua pätkääkään. Tuntuu tympivän sellaiset "pakko pitää hauskaa-päivät". Halloween kuuluu samaan sarjaan. Ompa kiva olla vanha ja kärtty : )

Metsään siis suunnistimme tänäkin vappuaattona innokkain mielin ja runsain eväin. Kukaan ei kaivannut ilmapalloja ja silti tuntui olevan hauskaa. Monta polkua jäi tutkimatta...

20190430_0941150.jpg20190430_094544.jpg20190430_103958.jpg20190430_100815.jpg20190430_101309.jpg20190430_101312.jpg20190430_101331.jpg20190430_101656.jpg

Ai niin... eiliseltä yksi pienen pojan oivallus: Oltiin hiukan ennen ruokailua pihatiellä kävelyllä. Pienin paineli potkupyörällä väsyen niin tyystin, että otti pyörän syliinsä ja kantoi sen...

MUISTOJEN LAUANTAI

Sunnuntai 28.4.2019 klo 18:37

Eilen taas odotettu tapaaminen lapsuusystävän kanssa. Me kaavoihin kangistuneet päätimme tempaista ja lounastimme meille vieraassa ravintolassa. Edelliseen olimme jämähtäneet jo kymmenen vuotta sitten, mutta nyt mummot protestoivat liian pieniksi käyneitä salaattilautasia : ) Voi kun nuo ravintoloitsijat ajattelisivat, että syömäänhän ne asiakkaat tulevat eikä ihailemaan kauniisti lautaselle asetettua pientä annosta. Vaan sivuseikkahan se syöminen meille loppujen lopuksi on muistoihin uppoamisen ja maailman parantamisen ohella... taas oli aivan ihanaa!

Illalla seurasin Areenasta veteraanipäivän juhlaa ja muistelin "Laguksen soturia", jonka ystävällisellä myötävaikutuksella hevoskärpänen pääsi minua pikkutyttönä puremaan. Maailman onnellisimpana lettipäänä muistan istuneeni hänen työhevosensa leveässä selässä setolkasta lujasti kiinni pitäen. Joitain aikoja sitten näin sankarini Iltalehden sarjassa Sata tarinaa sodasta.

Ja tänään kameraharjoituksissa Nukarinkoskella.

IMG_1131.JPGIMG_1051.JPGIMG_1150.JPGIMG_1215.JPG

KRÄÄSÄÄ

Perjantai 26.4.2019 klo 20:17

Vierastan kaikenmoista halpaa lapsille hankittavaa muovikrääsää. Eritoten valmiiksi leikittyjä piipattavia ja välkkyviä patterileluja. Mutta mutta... niinpä vaan löydän itseni nelinkontin suihkukaapin laidalta näitä kirpparilöytöjä pesemästä. Ja kuinka ahnaasti ostelinkaan pääsiäisen alla kindermunia lapsosille... oikein yököttää... ei suklaa vaan ne lelut. 

Yritämmekö me aikuiset kerätä itsellemme irtopisteitä hukuttamalla lapset halpaan hömppään. Oikeasti he ansaitsevat aitoja asioita, eivätkä ne välttämättä ole tavaroita lainkaan. Kun nämä pienet aikanaan ovat aikuisia, luulempa että meidät tämänpäivän vanhemmat ja isovanhemmat laitetaan vaakakuppiin kaiken hankkimamme krääsän kanssa ja köykäisiksi todetaan.

20190426_163954.jpg

Iloista viikonloppua nyt kumminkin... täällä kirpputorilöydöt odottavat : )

IHANAA AIKAA

Keskiviikko 24.4.2019 klo 9:26

Pihalla aamusta iltaan. Ei ole antoisampaa vuodenaikaa! Taas talven jälkeen uusi elämä versoo valoineen ja äänineen. Pääsiäisaamuna nousin ennen aurinkoa ja hipsin ulos. Muu maailma tuntuu nukkuvan, vain minä ja linnut hereillä. Onnellinen oma hetki, kauneudessaan vertaansa vailla.

IMG_0577.JPG

Myöhemmin lumous muuttaa muotoaan varsin eläväisten "elämän versojen" saapuessa mummolaan. Onhan se tämäkin pienen elämän kevät ainutkertaista aikaa. Aivan liian nopeasti nuo ensimmäiset vuodet vain kuluvat. Siitä olen murheissani, että kaikenkattava tehokkuusajattelu nakertaa pala palalta muutenkin niin lyhyttä lapsuutta ja leikin aikaa. Kaiken pitäisi olla niin mahdottoman tavoitteellista. Eikö olisi hyvä taito elää juuri tätä hetkeä. Kolmevuotiaan ilo on siinä, kun hän nakkasee keltaisen leskenlehden kevätpuroon ja seuraa sen menoa hetken aikaa. Kun kukka häviää näkyvistä se jo unohtuu ja on aika uuden merkityksellisen hetken. Tai kun hän rutistaa pieneen nyrkkiinsä varrettomia valkovuokon alkuja vanhemmilleen vietäväksi. Annettuaan ne mummon kannettavaksi, ei hän enää kahden minuutin kuluttua mieti sen enempää vanhempiaan kuin valkovuokkoja, mutta silti hetki oli tärkeä.

IMG_0663.JPGIMG_0685.JPGIMG_0700.JPG

Arkena jatkettiin ihanaa ulkoilmaelämää. Leikin ohella heppailtiin viisivuotiaiden kanssa... ei, mutta hyvänen aika... yksihän on jo kuusi vuotias!

IMG_0713.JPG

Ponin karvanlähtö on edelleen niin hurjaa, että harjaan ja valjastan itse. Lenkillä lapset hoputtavat sekä ponin että minut reippaaseen raviin... voi kumpa jaksaisinkin. Tuo raviaskel on kohdallani kummasti lyhentynyt : )

20190423_095231.jpg20190423_095643.jpg

Nyt näyttää siltä, että otetaan piirustusvehkeet pihalle...

ILO IRTI KEVÄISESTÄ PÄIVÄSTÄ

Perjantai 19.4.2019 klo 9:55

Vain aamupuuron ja unien aika sisällä! Jälleen käytiin eväsretkellä, nyt hiukan lähempänä kun oli pieninkin tallaaja mukana. Mutta eihän se polun pituus mitään merkitse, vaan hyvät eväät. Alkutaival sinkoiltiinkin sinne tänne mieluisaa eväspaikkaa etsien. Vasta kun reput oli tyhjät, alkoi leikki ja kohellus. Vihdoin kun oli lähiluonto metelillä säikäytetty puolikuoliaaksi,  palasimme pihaan. Siellä katoin myös oikean ruuan ulkopöytään. Niin oli väsyä väkeä, että satu yläkerran pedeissä jäi muutamaan sivuun silmien alkaessa lumpsahdella...

IMG_0345.JPGIMG_0347.JPGIMG_0354.JPGIMG_0389.JPGIMG_0375.JPG

Illalla tienoon hiljennyttyä, siirtyvät omat ajatukset pääsiäisen pyhiin...

RIEMULLISTA JUHLAA TEILLE!

IMG_0437.JPG

KEVÄÄN LÄMMÖN VAUHDITTAMANA

Tiistai 16.4.2019 klo 21:18

Viikonloppuna "Duracellit" mummolassa. Vauhti siis taattu. Onneksi vanhin lapsenlapsi halusi tulla auttamaan.

IMG_0025.JPGIMG_0026.JPG

IMG_0061.JPG

IMG_0072.JPGIMG_0086.JPG

IMG_0091.JPG

"Kolmevee" halusi välipalaksi HUULIHARPPUA ??? Mummo miettii ja miettii... sitten välähtää... siis HAPANKORPPUA!

IMG_0122.JPG

IMG_0135.JPGIMG_0138.JPGIMG_0142.JPG

Voi ei... maanantaiaamuna katsellessani yhden ovesta tupsahtaneen "viisveen" kasvoja, pälkähti sattuneesta syystä mieleen runoilija Atu Ruotasen riimittely: "Mukelona elämä on RATKIRIEMUKASTA, sairaalassa kursittiin taas kokoon yhtä lasta!" Tällä puusta pudonneella lapsosella useampi tikki huulessa : ( Onneksi ei häntä itseään enää haittaa.

Ja vihdoin tällä viikolla kevät näytti lämpöiset kasvonsa. Pihalla hauskat ja mielikuvitukselliset leikit lähtivät lentoon kuin ensimmäiset perhoset. "Onks pakko lähteä syömään."

IMG_0146.JPG

Muurahaisetkin heränneet.

IMG_0227.JPG

IMG_0235.JPGIMG_0237.JPG

IMG_0262.JPG

Tänään tehtiin ns. ryteikköretki kahden lapsen kanssa. Limpunviipaleet voipaperiin kääräistynä sekä mehut ja rusinarasiat repuissa fillaroitiin ensin oman tien päähän. Sieltä jalkapatikassa pellon yli purolle ja lammen rantaa naapurin kauniiseen koivikkoon. Siellä ruohomättäällä popsittiin eväät ja taas jaksettiin. Vanha  synkän näköinen sepänpaja matkan varrella ohitettiin hiukan jännittyneinä... siellä kun saattaa asua jokin omituinen otus... ovikin siltä on jäänyt rakoselleen.

IMG_0192.JPG

"Viisvee" toiselle: "Haluisiks sääkin pudota puusta vai..."

IMG_0280.JPG

Jaahas, kuinkas tämä ylitetään.

IMG_0252.JPG

Laastariiiii!

IMG_0328.JPG

PAJUKOISSA

Perjantai 12.4.2019 klo 14:57

Pian puuron jälkeen kipaistiin pellonojan pajukoille ja pienen kirmailun jälkeen virpovitsoja askartelemaan... on muuten näppäriä neitoja!

IMG_9880.JPG

IMG_9928.JPG

IMG_9892.JPG

IMG_9912.JPG

... ja pihakoivussa kevään ensimmäinen peippo. Sääksikamerassa näkyy olevan pesänrakennus täydessä vauhdissa. Pienoista kiukkua herätti  yhdessä lapsessa isälinnun käytös... "miks ihmeessä se pomppii ton äitilinnun päällä?"

Avainsanat: kevät, linnut

LINTUJA

Torstai 11.4.2019 klo 13:02

Viime päivien koleat kevätsäät houkuttelevat sisäpuuhiin. Ruokapöydässä on jo pidempään  seurailtu Seilin Sääksikameraa. Riemu oli suuri kun tänä aamuna pesällä puuhastelikin kaksi lintua. Jospa pienen tauon jälkeen pesintä onnistuisi. Tästä innostuneena piirreltiin kaikenmoisia siivekkäitä lintukirjoja mallina käyttäen. Toisen tytön valtasi ensin suuri harmitus kun sirosta kultarinnasta tuli ihan liian lihava.  Oikein väritettynä se kuitenkin muuttui upeaksi fasaaniksi... von Wrightin veljeksetkin kadehtisivat!

IMG_9850.JPGIMG_9855.JPG

Avainsanat: linnut

HILJAISUUSHARJOITUKSIA YM:

Maanantai 8.4.2019 klo 17:19

Anteeksi jälleen kerran tämä laiskottelu. Olen niin uuden kamerani ja heräävän kevään lumoissa, että se aika minkä olen irti pihatöistä haahuilen metsässä tai pellon ojilla kamerankäsittelyharjoituksissa. Viikonlopun aamuina pian auringonnousun jälkeen löysin itseni "tonttupenkiltä" kahvitermarin kanssa lisääntyvää linnunlaulua kuuntelemassa. Varhaisaamun hetkinä maailma on niin kiireetön ja huoleton. Tosin sellaista ennenvanhaista pyhäaamun hiljaisuutta on enää vaikea kokea. Tieltä kantautuvat autojen äänet kertovat aina auki olevasta yhteiskunnasta. Nuori polvi ei varmaan edes tiedä mitä tarkoitan. Silloin ennen sunnuntait uinuivat omaa rauhallista rataansa aamusta iltaan.

Olisi mukava oppia uudelleen tuo elämäntapa. Aamuvirkkuna alan kuitenkin oitis katsella ja miettiä, että mitähän tekis. Täytyisi varmaan toimia niin kuin aikanaan Koijärviaktivistit, jotka kahlitsivat itsensä kaivinkoneisiin... jos vaikka aamutallin jälkeen vanhalla koiran kettingillä rapunkaiteeseen... siinä sitten istuisin harjoittelemassa pelkkää olemista : )

IMG_9719.JPG

IMG_9791.JPG

20190224_131915.jpg

Tänään kävimme lasten kanssa Heli Laaksosen näyttelyssä Erkkolassa (se järjestyi, kun vain rohkeasti avasi suunsa Halosenniemen retkellä). Hiukan syvällisempää teoksiin paneutumista olisin kaivannut, mutta yleisö oli oppaallemme aika haastavaa ikäjakauman ollessa yhdestä kuuteen vuotta. Minun lapseni taisivat olla isoimpia ja olisivat jaksaneet kuunnella. Nyt monta hyvää tarjolla olevaa oivallusta ohitettiin. Vaan ehkäpä saan lapset täällä kotioloissa inspiroitumaan tällaisesta hauskasta taiteen teosta. Kotimatkalla takapenkin väsynyt jengi tosin totesi, että "me maalataan sitte aikusina... nyt olis nälkä!"

20190224_132734.jpg

KEVÄTTÄ

Keskiviikko 3.4.2019 klo 20:13

Kellot kesäajassa ja veroilmoitus tehty... siis elämä alkaa maistua keväälle. Piha on edelleen ruokottomassa kunnossa, vaikka jo liki kuukauden olen haravoinut heinää ja hevonpeetä sieltä. Linnunlaulu lisääntyy aamu aamulta ja paluumuuttajien aurat kiiruhtavat peltosuoran yllä järveltä pohjoiseen.

IMG_9015.JPG

Hevosista irtoaa niin paljon talvikarvaa, etten anna lasten harjata. Sitä kun on sitten silmät ja suut täynnä. Varikset istuvat vahtia pitäen pihakuusissa ja kun lähdemme sisälle, noudetaan joka karvatuppo pesätarpeiksi.

IMG_9502.JPGIMG_9508.JPG

"Viisveet" ovat jo jonkin aikaa kyselleet polkupyöriä. Eilen ne vihdoin huollettiin ja ennen kuin päästin ketään satulaan, kerrattiin pihan liikennesäännöt ja hyvinhän se sujui (vaikka "kaksvee" sompaili seassa).

IMG_9463.JPGIMG_9473.JPG

Lukuhetkissämme varma keväänmerkki on jälleen kerran tarina Onnimannista. Se luettiin viime viikolla. Nyt on tykästytty Mauri Kunnakseen. Lapsille on kiva lukea historiaan ja kulttuuriin pohjautuvia Koiramäen tarinoita. He ovat todella kiinnostuneita ja kysymyksiä satelee... vielä kun löytyy  yhtymäkohtia omaan arkeen (hauskana esimerkkinä kuinka haarukka tuli ruokapöytiimme ja ulkohuussi pihapiiriimme).

Vanhemmat kirjoitukset »