KESÄKUU


kielot.png

Kierrän kameran kanssa kotipellon piennarta. Alkukesän maisema on täynnä vihreän eri vivahteita, ei vielä täyteläisen rehevää. Näen kielon norsunluukellot kauneimmillaan, lehdillään suuria kastepisaroita. Etsin sopivaa kuvakulmaa tallentaakseni sen herkkyyden. Vihdoin olen maassa pitkin pituuttani, mutta nyt pystyn näkemään kuinka täydellisen kaunis tuo kukka on. Näen myös  mullan ja viime kesän lakastuneet lehdet, joista se voimansa saa.

RÄHMÄLLÄÄN

Niin yksinkertaista elämä on: Eletty antaa voimaa tähän päivään. Usein tässä elämässäkin on ensin oltava rähmällään, ennen kuin sen todellinen kauneus näyttäytyy.

LAPSET

Ihmisellä pitää olla jotakin jonka eteen haluaa tehdä jopa uhrautuen työtä (vaikka se kovin vanhanaikaiselta kuulostaakin). Uhrautuminen ei tarkoita kärsivää alakuloista ilmettä, joka hakee kiitosta ja kiillottaa ulkokuortaan. Se on iloa siitä että omaksi koettu elämäntehtävä antaa merkityksen päiviimme. Se ei ole taloudellisen edun maksimointia. Itse haluan kylvää yhdessä lasten kanssa ilon siemeniä heidän arkeensa. Haluan antaa heille onnellista kulta-aikaa, johon ei aikuisten huolet ja kiireet kuulu. Voi kunpa olisi vielä olemassa maailma, jossa kaikkea pahaa ja rumaa ei heitettäisi lasten silmille julmista uutiskuvista tai iltapäivälehtien kirkuvista lööpeistä. Kuka suojelisi heidän haurasta puhdasta sieluaan aikuisten ajattelemattomuudelta ja välinpitämättömyydeltä. Kun maailma aikanaan vie lapset mukanaan, toivon heidän muistojensa varaston olevan niin täynnä hyvää, että he voivat sieltä käydä ammentamassa voimia kun elämä lyö kasvoille.

sanni.png

JUHANNUSAATTO

Hiljaa kiirehtimättä valmistan itseäni tähän keskikesän ja Johannes kastajan juhlaan. Täältä maaseudultakin lähtevät ihmiset pois jonnekin järvien rannoille Juhannuksen pyhiksi. Hälinästä vapaana on luonto seisahtunut hiljaisuutta hämmästelemään. Kuin järvenpinta, on ruispelto tyyntynyt kesäillan salaperäistä rauhaa kuulemaan. Annan katseeni ja askeleitteni viipyä harakankellon sinessä ja apilan tuoksussa. Puhelinlangalla kaulailee sepelkyyhkypari. Kesäsade, pehmeä ja lempeä kuin saunan löyly, ropisee kattoon. 


horsmatjasauna

Illansuussa haen koivut portaanpieliin, kukkakimpun pellavaliinalle ja nostan lipun salkoon. Kannan vedet muuripataan. Rätisevästä tuohesta alkavat liekit iloisesti nuolla padan pohjaa. Piipusta laskeva savu leijailee yhdessä sadepilvien kanssa kypsyviä tähkäpäitä hipoen kohti siniharmaata metsänlaitaa. 

Tämä päivä on kuin luomiskertomuksen seitsemäs päivä, jolloin Jumala lepäsi työtään tyytyväisenä katsellen.

Olen pelkästä olemisesta onnellinen.