HILJAISUUS JATKUU

Perjantai 28.4.2017 klo 17:32

Hiljaisuus täällä jatkuu, sillä usvan tavoin päiviin hiipinyt suru ja lähestyvä lopullisen luopumisen hetki ovat muuttaneet arjen ajatusten harhailuksi. Innon, ilon ja itseni välissä on jotain "harmaata", jonka tiedän kyllä aikanaan haihtuvan. Mutta nyt on haikeaa... sydän varattu omalle isälle.

Voima päivien pyörittämiseen tulee pienen pienistä hetkistä: Juuri pyöräilemään oppineiden voitonriemuisesta ilmeestä ja samasta ilmeestä nostettuani heitä ison kiltin Oivan selkään, sekä tuokiosta lapsuusystävän seurassa. Tänään nousevan auringon sulattaessa kuuraisen pellon kevät tuoksuu aavistuksen verran ja linnut laulaa täyttä päätä.

Iloista vappua teille muille... täällä hiljaisuus jatkuu...

28.4.JPG

Isän ensimmäinen vappu Savonlinnassa 1934.

Avainsanat: isä

VIRVON, VARVON...

Lauantai 8.4.2017 klo 21:01

8.4-2.JPG

VIRVON VARVON VITSASELLA, PIENEN PAJUN OKSASELLA

EN MÄ SULTA PALKKAA VAADI, ENKÄ VELKAKIRJAA LAADI

PÄÄSIÄISTÄ ODOTTELEN, ILOISTA MIELTÄ TOIVOTTELEN : )

8.4-3.JPG8.4-1.JPG

Avainsanat: pääsiäinen

PUROLLA JA MUUALLA

Keskiviikko 5.4.2017 klo 20:41

Aloitetaampa viikonlopusta. Silloin oli liuta lastenlapsia mummolassa, isommat hevosia liikuttamassa ja pienin mummoa "liikuttamassa". Hauskaa oli, mutta myönnettävä että sunnuntai-iltana oli "takki melkoisen tyhjä".

1.4-4.JPG

1.4-3.JPG

1.4....JPG

1.4-2.JPG

5.4-1.JPG

5.4-2.JPG

4.5.4.JPG

4.5-3.JPG

Tuntuu kuin nuo kauan alhaalla roikkuvat pilvet painaisivat jo hartioilla. Kovin vähän on auringolle annettu tilaa kevättaivaalla. Siitä huolimatta huhtikuisen aamun ensimmäinen tervehtijä on mustarastas. On sää mikä hyvänsä, se lupaa pihakuusen latvasta lurittaen että kyllä tämä iloksi muuttuu... iloksi muuttuu...

4.5-5.JPG

5.4-3.JPG

Lasten kanssa päivät kuluvat vanhan kaavan mukaan. Siis häärätään ihan oikeita töitä, kärrätään uutta hiekkaa laatikkoon, tongitaan siellä kuin myyrät, hiukan hevostellaan ja kuleksitaan metsässä. Tänään seurattiin puron vartta hiukan pidemmälle ja jäätiin katselemaan sen intouduttua pärskymään kuin oikea koski. Tänne tullaan varmasti uudelleen kiikarit ja isot eväät mukana! Väsyneinä viimein pihaan raahustettuamme viserteli peippo vallan iloisena koivun oksalla, jospa se tarttuisi...

... ja Seilin sääkset ovat palanneet!

Avainsanat: luonto, kevät, lastenlapset

TALVEN RIPPEET

Lauantai 25.3.2017 klo 20:26

Perjantaina vielä ilo irti talven rippeistä. Aamupäivän metsäretkellä löytyi pohjoisrinteeltä mukavasti lunta. Viime reissua muistellen lapset innostuivat kuin saukonpojat mäenlaskusta (kunhan pienet eväät oli ensin hoideltu niille kuuluvaan paikkaan... siis massuihin). Yksi rusinarasia karkasi rinnettä alas kylväen sisältönsä pälviläiskiin ja se taisi olla yllättävyydessään retken hauska kohokohta... iloon ei aina paljoa tarvita... siitä vaan peppumäkeä rusinoiden perään. Jatkoimme vielä polkua syvemmälle metsään moton viimekesäisiä tihutöitä manailllen.

25.3-1.JPG

25.3-2.JPG

25.3-3.JPG

25.3-5.JPG

25.3-6.JPG

Tänään houkuteltuna teatterissa... ja hyvä että menin. Jokelassa teatteri SISAR esitti näytelmän UNELMIEN UNTULA. Se kertoi vanhuudesta, muistisairaudesta, omaisista, rakkaudesta ja hyväksymisestä. Pohjimmiltaan vakava, pienellä huumorilla höystetty tarina pyysi ajattelemaan jospa vanhus, silloin kun järki alkaa sumentua voisi olla yhtä rakastettu ja hellitty kuin pieni lapsi. Pysähdyttävä ja pieneltä teatterilta hieno aihevalinta. Lainaan tähän näytelmän esitteestä ohjaajan sanan viimeisen lauseen (Sarppa Heiskanen): Rakasta minua silloinkin kun en enää itse muista.

Avainsanat: kevät

VAVISKAA "VAHVEMMAT"

Torstai 23.3.2017 klo 13:12

Hevosvoimat ne vain paistattelee aamupäivän auringossa kun naisvoima jyllää. Rullasimme aidanseipäitä avuksi käyttäen työreet latoon. Viime viikolla samat voimanaiset pyörittelivät ladon taa pöpelikköön maatumaan hevosille kelpaamattoman heinäpaalin. Meistähän on mihin vain...

23.3-1.JPG

23.3-2.JPG

23.3-3.JPG

23.3-4.JPG

... ja Oiva kiittää: )

LOSKAA JA MOSKAA

Keskiviikko 22.3.2017 klo 18:03

Kovasti on maaliskuun auringolla yritystä tunkea itsensä aamuisen usvan läpi arkea auttamaan. Jo viime viikolla mustarastas huomasi tämän ja sinnikkäästi sen huilu on soinut sumun ja rännän seasta. Myös joutsenet suorittavat ylilentoja lähes päivittäin pitkää peltosuoraa seuraillen. Kiurut visertelee jossain harmaudessa. Vaikkei niitä näe, ne saavat hyvälle tuulelle.

Linnunpönttöshow alkaa olla hoidettu, nyt vain odotellaan asukkaita. Itsellä on se aika vuodesta, jolloin jokainen liikenevä hetki menee talikon tai haravan varressa lumen alta paljastuvaa moskaa siivoten. Tuntuu että käsivarret ovat jäykistyneet määrättyyn huiskimisasentoon, johon on helppo napsauttaa talikko kiinni hiukan sormia vain avaamalla ja sitten sulkemalla... ja huiskinta jatkuu...

Ulkoilut lasten kanssa hoituvat metsässä ja puron varressa syystä että hoitotäti inhoaa kurahousuja! Kurahanskat ovat ihan jees (jos eivät vuoda). "Luomulika" ja mullan haju kuuluvat kevääseen. Sitäpaitsi likaiset lapset näyttävät niin onnellisilta ja terveiltä : )

22.3.JPG

Avainsanat: kevät

KUN SUKSI EI LUISTA

Torstai 9.3.2017 klo 19:13

Hiihtoretkelle heti aamutoimien jälkeen, mutta voihan pirskatti... sukset ei luista! Vain hoitotädin lampiset ja yhden lapsen lainasukset toimivat tyydyttävästi plussakelillä. Siispä läpsyttelemme suoraan "mummonsuojelualueen" pöpelikköön leikkimään. Teen tulen nuotioon  ja hiillosta odotellessa tarkastetaan lähimmät linnunpöntöt. Yhdestä jo talitintti kurkistelee ja huikkaa ihan itse sen kyllä siivoavansa... kiitos vaan ja titityy! Lapset viihtyvät ja keksivät tekemistä tässä pikku metsikössä päiväuniaikaan asti.

9.3-1.JPG9.3-2.JPG

Avainsanat: luonto

ME OLLAAN MAALTA : )

Tiistai 7.3.2017 klo 8:44

Viikonlopun jälkeen "kolmevee" kertoo ylpeänä: Mää oon kuulkaas käyny KERROSTALOSSA !!!

LINNUT MIELESSÄ

Tiistai 7.3.2017 klo 8:42

Kevät antaa ailahdellen ensi merkkejä itsestään. Neljä joutsenta lensi kovalla "törinällä" pellon yli pohjoiseen. Visertely pihapuissa lisääntyy aamu aamulta ja patistaa pönttöjen putsaukseen. Eilen jo kuusi pönttöä tuli putsattua ja iloksemme niistä viidessä oli pesitty. Tyhjäksi jääneessä kirjosiepolle tarkoitetussa oli kai liian pieni reikä. Raspasin sitä isommaksi ja ripustin hieman erilaiseen paikkaan. Tuoreimmalta lapsenlapselta vielä oma nimikoitu pönttö puuttuu, mutta eiköhän tuokin lähiaikoina valmistu.

Hankikannolla ojanvartta kulkiessamme löytyi pajupuskien alta kummalliset meille vieraat jäljet. Seurailimme niitä ihmetellen mikä otus tämmöistä vanaa jättää. Kun ne kääntyivät rohkeasti pellon poikki kohti toista ojaa, määrittelimme lajiksi "pieni rohkea eläin". 

Näyttää, että tänään palataan takaisin talveen ja etsitään kylmältä viimalta suojaavia leikkipaikkoja. Taidamme saada hiihtokelitkin takaisin.

7.3-1.JPG

Avainsanat: luonto

PARIN PÄIVÄN TALVI

Keskiviikko 1.3.2017 klo 13:34

Parin päivän runsasluminen talvi mahdollisti sen oikean laskiaisen (tiistain) vieton "kaikilla herkuilla". Tänään, kevään ensimmäisen päivän myötä onkin jo vesileikkien aika : (

1.3-1.JPG

1.3-2.JPG

1.3-3.JPG

1.3-4.JPG1.3-5.JPG

1.3-6.JPG

Laskiaispullan syönti on taitolaji, joka ansaitsisi paikkansa vaikkapa talviolympialaisissa.

Avainsanat: talvi

"LUMIHEVOSET"

Maanantai 27.2.2017 klo 13:41

Taas tänäkin vuonna vietimme laskiaissunnuntaita yhdessä työhevosväen ja Ohkolan nuorisoseuran kanssa. Tämä on sellainen iloinen tapahtuma, jossa talkoolainenkin nauttii. Kotiin päästyäni olen kyllä aikas uuvuksissa, sillä näissä yleisöajelutuksissa huomaan kerta toisensa jälkeen varmistelevani ettei hevosiin tottumattomille vain satu mitään.  Meiltä oli mukana Ihaa ja Oiva sekä Anun porukka työmyyrinä. Oma pilkkihaalarin takamus pysyi niin visusti kuskinpukilla, etten päässyt kuvia ottamaan, mutta tässä "kähvellettyjä" sellaisia. Kiitos "lumihevosista" Leikkaan Terolle : )

Anu_ja_Ihaa.jpgUuras.jpgOiva.jpgOiva2.jpgOiva3.jpgUuras_ja_Virsu.jpgElli.jpg

Avainsanat: hevostelua, talvi

NO NYT SITÄ ON

Lauantai 25.2.2017 klo 18:56

Vähän päästä on pysähdyttävä ihailemaan tuota muutamassa tunnissa satanutta lumimäärää. Nythän siitä on jo jotain iloakin. Kolasin pihalle muutaman suuren lumilinnanaihion maanantaita ja pieniä rakentajia odottamaan : )

Perjantaina suksimme omalla porukalla päiväretkelle  mökille. Talvensininen järvimaisema on kaunis ja levollinen. Nopeasti alkava lumipyry tekee kuin "suojamuurin" meidän ja maailman väliin... äänetkin se kätkee sisäänsä. Tällaisen talven soisi pitävän otteessaan kauemminkin.

25.2-1.JPG

25.2-4.JPG

25.2-3.JPG

25.2-5.JPG

Hiihtelemme ja nautiskelemme, kunnes koira ottaa ja lähtee kuin salama peuralauman jäljille. Onneksi Anu tyttöineen tavoittaa karkulaisen ja vain pieni säikähdys jää rypyksi retkeen.

Avainsanat: talvi

PIENI TOTETUNUT UNELMA

Sunnuntai 19.2.2017 klo 9:57

Pienen pieni unelma on toteutunut: Ihana sopuisuus on solahtanut osaksi arkea ja sitä on kestänyt hämmästyttävän pitkään. On ehkä ihan hyvä, että harmaa ja pimeä aika karistaa hoitotädistä liian yrittämisen ja tohottamisen. Lapset saavat leikkiä ihan rauhassa ilman hienoja ideoitani. Suksien, luistinten ja ponin kanssa apuani hiukan tarvitaan, mutta mielikuvitukselliset leikit ovat parhaimmillaan kun älyän pysyä loitommalla. Tällaistahan elämän kuuluukin olla. Asiat on kohdillaan kun ilonaiheita ei tarvitse erikseen lähteä etsimään, vaan ne tupsahtavat vastaan missä sattuu. Tämä on ollut hiljaisen tyytyväisyyden aikaa. Luopumalla liiasta yrittämisestä epätäydellisyys muuttuu täydellisyydeksi.

19.2-2.JPG

19.2-3.JPG

19.2-4.JPG

19.2-5.JPG

19.2-6.JPG

19.2-7.JPG

19.2-8.JPG

Myös omat ajatukset ja tekemiset talvi on rauhoittanut oleellisen ympärille. Parhaat paikat mietiskelylle ovat olleet puuvaja (jota olen siivoillut) ja olkisäkkipenkki liistereen päällä (mieluiten pyhäaamuna). Näinä hetkinä laitan oman elämän asioita tärkeysjärjestykseen ja sitä täydellisempää elämä on, mitä kauempana "omasta navasta" se pyörii. Aina ei työkään ole ykkösjuttu.

19.2-1.JPG

Vielä odotan sitä kevättalven päivää, jolloin nousevan auringon säteet, ensin varovasti tunnustellen, pujahtavat mökin keittiönpuoleisesta ikkunasta aamutoimia tarkkailemaan (ja lian määrän paljastamaan).

Kappas... tikka tuli lintulaudalle...

Avainsanat: talvi

HAUSKAA

Perjantai 27.1.2017 klo 19:00

Ihan mukavasti on kaunis talvinen viikko tällä tilalla vierähtänyt. Silloin tällöin aurinko pilkahtelee pilvien alta muistuttaen mitä on luvassa kun hiukan maltetaan vielä odottaa.

27.1-1.JPG27.1-2.JPG27.1-4.JPG27.1-5.JPG27.4-6.JPG27.1-7.JPG27.1-8.JPG27.1-9.JPG27.1-10.JPG27.1-11.JPG

Tässäpä pieni kuvakertomus viikon varrelta, sillä pääni ei nyt tuota oikein minkäänlaista tarinaa. Onhan nyt "talviuniaikani" parhaimmillaan (jopa 10-11 tuntia yössä). Ja aamuisin maailma hymyilee, ilman sen kummempaa syytä : )

Avainsanat: talvi

HIIHTORETKI

Torstai 19.1.2017 klo 20:12

19.1-1.JPG

Aivan mahtava hiihtoretkipäivä! Pitkästä aikaa aurinko kurkki pilvestä ja plussakelistä huolimatta sukset luistivat mainiosti... jopa minun vanhat puiset "Lampiset". Anun porukka oli mukana ja taksvärkkiläisestä oli suuri apu ladun aukojana sekä pystyynnostajana. Olipa meillä oma tulentekijäkin remmissä, joten saimme keskittyä kiireettömään sivakointiin. Anun perheen koira herätti "eräässä" niin suuren ihastuksen, että nuotiomakkaraa myöten kaikki muu kalpeni. Voi kun tämä lapsi joskus sitten isompana saisi ikioman koiran : ) Oikeastaan kaikki eläimet ovat hänelle erityisen tärkeitä. Taksvärkkiläisen laukatessa iltapäivän puolella Oivalla pitkin peltoja, istui hän nenä ikkunassa ihailemassa hurjaa menoa... kyllä minäkin sitten joskus...

19.1-2.JPG

19.1-3.JPG

19.1-4.JPG

19.1-6.JPG

19.1-5.JPG

Oli kiva päivä!

Avainsanat: talvi

TALVIPÄIVÄN "SEISAUS"

Tiistai 17.1.2017 klo 20:12

Hohhoijaa... illansuun hämäryys, vienot värit horisontissa, aisan kolahtelu reen keulaan, edessä keikkuva hevosen takamus ja lumen pehmentämä tumpelin sointi. Siinä mieli rauhoittuu työpäivän jälkeen. Tammikuussa tahdon olla kuin kylkeään kääntävä karhu unia jatkaen... tästäkin päivästä selvittiin, niin kuin eilisestä. Silloin oli pikkuponi sairas ja tarvitsimme päivystävän eläinlääkärin apua. Tuommoisen pelästyksen jälkeen sitä osaa arvostaa huolettomuutta ja tavallista pitkäveteistä seisahtunutta talvipäivää... tämähän on ihanaa, kun mitään ei tapahdu, ei pahaa eikä hyvää. Kyllä tavallisuus on taivaallista!

Mihinkään hirmusuorituksiin ei tarvitse näillä hämärillä yltää, kunhan lasten kanssa hiukan hiihdellään ja nahinoidaan. Sisälle tultua lämpimän sopan ja sadun jälkeen mukava käpertyä  yläkerran siskonpedille (minä myös).

17.1.JPG

Lupailin tälle viikolle hiihtoretkeä "mummonsuojelualueen" nuotiopaikalle... ovat niin reippaita hiihtäjiä. Koitetaan toteuttaa torstaina kun saamme kasiluokkalaisen taksvärkin tekijän avuksemme.

Avainsanat: talvi

KIITOS MUMMO-KISSA

Keskiviikko 11.1.2017 klo 20:34

Tulin juuri eläinlääkäriltä kotiin tyhjän kopan kanssa. 17-vuotias  "Mummo-kissa" poistui muonavahvuudesta : ( Se oli juuri se harmaaraidallinen tallikissa, joka vanhemmiten halusi olla aina siellä missä tapahtuu.

mummo-kissa.JPG

Avainsanat: eläimet

TALVI???

Keskiviikko 11.1.2017 klo 11:22

Niin meni joulunaika. Viikonloppuna pakkasin syvään huokaillen koristeet pahvilaatikkoon. Kuusen vein hepojen ajanvietteeksi. Tänä jouluna jäi järjen huilaaminen vähemmäksi kuin moneen vuoteen. Se on kummallista, että omien asioiden ollessa hyvin alan murehtia muiden vointia. Siis täytyisi pitää omien "murheiden" määrä vakiona, niin jättäisin ehkä kanssakulkijat rauhaan: )

11.1-1.JPG

11.1-2.JPG

Vuoden alkaessa on monilla tapana aloittaa "uusi elämä" uusine harrastuksineen. Itseni kun jo niin erinomaisesti tunnen, hyväksyn nukkumisen olevan paras harrastus nuhruisen suojapäivän alkaessa varhain hämärtää. Pakkaspäivinä virtaa riittää vaikka muille jakaa. Tänään tässä haluttomuuden mielialassa raahustamme lasten kanssa täyttämään ruokinnat kummastellen samalla jättisuuriksi sulaneita pupun jälkiä. Väsyineimmän levy jää jurnuttamaan: -Mä en kävele kyllä enää senttiäkään, mä en kävele enää senttiäkään, mä en, mä en, mä en! Kaikki olivat odottaneet, että päästäisiin hiihtämään, mutta yhdessä ainoassa päivässä hupeni  vähä lumi paljastaen sängen ja varvikot. Maanantaina vielä Ihaalla ajeltiin. Hiukan hiekka rahisi auratulla tiellä jalasten alla, mutta pelloilla kipakka luisti. Poni ja lapset vaikuttivat yhtä iloisilta... sitä taas odotellessa. Tässä ruuan hautuessa lapset elävät mielikuvituksessaan kesää retkeillen valtavat "eväät" mukanaan vintin rapulla. Sieltä jopa hypitään "uimaan" ruttuiselle räsymatolle.

Avainsanat: talvi

IHANAN KYLMÄÄ : )

Torstai 5.1.2017 klo 13:19

Hui ja silti ihanaa! Aamulla mökissä +16 astetta (ulkona -20). Pian tuli uuniin. Kuinka olenkaan oikeaa talvea odottanut. Hevoset toimittavat tyytyväisinä lämpöpatterin virkaa karsinoissaan heinää rouskutellen. Päivässä mukavan verkkaisa rytmi sen pyöriessä tuvan, lasten ja itseni lämpimänä pitämisessä. Nyt on jo kahdet villasukat jalassa: ) Pakkasen höysteenä puhaltava pohjoistuuli pitää meidät sisäpuuhissa (täällä ei tuule ihan yhtä lujaa). Ohjelmassa mm. kadonneiden Afrikantähden pelikiekkojen etsintää. Taskulampun kanssa ryömiminen on jännää. Vaikka mitään ei olisi hukassa, on silti kiva etsiä JOTAIN. Ja ehdittiinhän me pelaamaankin sitä ennen ruokailua... kaksi kiekkoa jäi häviksiin.

5.1-1.JPG

5.1-2.JPG5.1-3.JPG

Avainsanat: talvi

SE HASSU KUUSI

Sunnuntai 1.1.2017 klo 14:56

Lupasin kertoa kuusesta... se on kuin oikenemaan jätetty luokki. Muutama kesä sitten joku hevosista kaatoi kuusentaimen niin ettei runko kuitenkaan murtunut. Puu jatkoi kasvuaan maata myöten latvan tavoitellessa taivasta. Nyt se "kumartaa" kaikille huoneessa olijoille kuin pipareita ja omenoita oksiltaan tarjoillen. "Yksvee" äkkäsi herkut oitis ja kuusi on ollut useasti vähällä kaatua. Sitten ilkeät aikuiset nostivat piparkakut yläoksille. Sekään ei pikkutonttua lannistanut... tuoli avuksi ja muks....

1.1-6.JPG1.1-7.JPG1.1-8.JPG

Avainsanat: joulu

Vanhemmat kirjoitukset »